Perusterveyden­huoltoon lisää yleislääketieteen erikoislääkäreitä - Mielipide | HS.fi

Perusterveyden­huoltoon lisää yleislääketieteen erikoislääkäreitä

On kohtuutonta, että useilla paikkakunnilla heikoimmassa asemassa olevien ihmisten perusterveydenhuolto on vastavalmistuneiden nuorten lääkäreiden varassa.

11.6. 2:00

Lääketieteen tohtori Pirkko Vihko nosti esille kirjoituksessaan (HS Mielipide 8.6.) oleellisen ja potilasturvallisuutta vaarantavan nykytilan perusterveydenhuollossa. Yleislääketieteen erikoislääkärin tutkinto tulisi – kohtuullisella siirtymäajalla – nostaa ehdoksi vähintään puoleen terveyskeskusten vakinaisista viroista.

Yleislääketieteen erikoislääkärikoulutus antaa juuri niitä valmiuksia, joilla on kaavaillussa sote-uudistuksessa eniten merkitystä: se tuo osaamista hoidon koordinaatioon sekä työn hallinta- ja kehittämistaitoja.

On kohtuutonta, että monisairaiden, työterveyshuollon palveluiden ulkopuolella olevien ja monien muiden heikoimmassa asemassa olevien ihmisten perusterveydenhuolto on useilla paikkakunnilla vastavalmistuneiden nuorten lääkäreiden varassa. Suurin osa heistä suorittaa terveyskeskuksissa pakollista yhdeksän kuukauden osaa muun alan erikoistumiskoulutuksestaan ja lähtee pois koulutuksen päätyttyä.

Kun vakinaiset virkasuhteet käyvät yhä harvinaisemmiksi, potilaiden hoidon jatkuvuutta ei synny. Hoidon jatkuvuuden on todettu useissa kansainvälisissä tutkimuksissa parantavan merkittävästi hoidon laatua sekä potilas- ja työtyytyväisyyttä. Hoidon jatkuvuuden merkitys korostuu erityisesti psyykkisten sairauksien sekä elämänlaatuun vaikuttavien pitkäaikaissairauksien hoidossa, kuten myös uusien oireiden selvittelyssä.

Perusterveydenhuollon toiminnan hyvä laatu merkitsee myös tarkoituksenmukaisempaa erikoissairaanhoidon palveluiden käyttöä ja sitä kautta hallitumpaa kustannuskehitystä.

Perusterveydenhuolto tarvitsee pitkäaikaisesti potilastyöhön sitoutuneita, työn kehittämiseen ja nuorten lääkärien ohjaukseen motivoituneita yleislääketieteen erikoislääkäreitä. Lisäämällä lääkäreiden peruskoulutuksen sisäänottomääriä ei tähän tavoitteeseen päästä.

Panostamalla perusterveydenhuollon työoloihin sekä lääkäreiden, hoitajien ja avustavan henkilökunnan määrään suomalaisesta perusterveydenhuollosta saadaan koko terveydenhuollon kivijalka. Ilman sitä myös erikoissairaanhoidon toimenpiteet ja erikoishoidot menettävät kansanterveydellisen merkityksensä.

Käsitteessä perusterveydenhuolto sana perus ei ole englanniksi basic. Sen oikea käännös on perusta, foundation. Suomen terveydenhuollon perustukset on korjattava.

Antti J. Saari

lääketieteen tohtori,

yleislääketieteen erikoislääkäri, Kaustinen

Tuire Saloranta

yleislääketieteen erikoislääkäri, Espoo

Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, jotka HS:n toimitus on valinnut ja toimittanut. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide