Suomen kasvupolitiikassa on nyt meneillään kriittinen vaihe - Mielipide | HS.fi

Suomen kasvupolitiikassa on nyt meneillään kriittinen vaihe

Vaikka Suomessa on laaja ymmärrys kestävän kasvun vaatimista toimista, niiden toteutus uhkaa jäädä pahoin vajaaksi.

25.8. 2:00

Suomi on selvinnyt koronaviruspandemiasta hyvin. Ihmishenkiä on menetetty vähän, ja kansainvälisessä vertailussa tuotannon ja työllisyyden tappiot ovat jääneet pieniksi. Kasvu on nyt nopeaa: saavutamme ennen kriisiä vallinneen tason jo tänä vuonna.

Kriisi loi kuitenkin ison aukon julkiseen talouteen. Samalla muiden kuin suoraan pandemiaan liittyvien terveysongelmien hoitoon, koululaisten osaamiseen ja sosiaalisiin palveluihin on tullut panostusta vaativia vajeita.

Toisaalta talouden hitaaseen kasvuun liittyvät pitkän aikavälin ongelmat eivät ole kadonneet minnekään. Kasvu on törmäämässä työ­voiman saatavuus­pulmiin, vaikka Suomen työllisyysaste on yhä pohjoismaisittain matala. Ei myöskään ole näyttöä siitä, että vuosia jatkunut tuottavuuden heikko kehitys olisi paranemassa.

Ilman parempaa työllisyyttä ja nopeampaa tuottavuuden kasvua pohjois­maisesta hyvin­vointimallista ei pystytä pitämään kiinni. Ilman dynaamista, uudistuvaa taloutta emme kykene tekemään osuuttamme ilmaston­muutoksen torjumisessa heikentämättä kansalaisten hyvinvointia.

Suomessa näyttäisi olevan laaja ymmärrys siitä, että kestävään kasvuun pääseminen edellyttää voimakkaampaa innovaatio­toimintaa, paremmin toimivia työmarkkinoita ja lisää työperäistä maahanmuuttoa. Monia näitä palvelevia tavoitteita on asetettu, päätöksiä on tehty ja hankkeita on liikkeellä. Parlamentaarinen työryhmä pohtii toimia tutkimus-, kehittämis- ja innovaatio­rahoituksen (tki) nostamiseksi neljään prosenttiin brutto­kansantuotteesta, hallitus on toteuttanut useita työllisyyttä vahvistavia toimia, ja työperäistä maahanmuuttoa ollaan edistämässä usealla tavalla. EU:n elpymis­rahaston varoja suunnataan ilmastopolitiikan ja digitaalisuuden edistämiseen.

On kuitenkin ilmeinen vaara, että kaikilla kolmella alueella kasvupolitiikan käytännön toimet jäävät pahoin vajaiksi suhteessa tarpeisiin ja myös yleisellä tasolla asetettuihin tavoitteisiin. Olemme erityisen huolissamme tki-panostusten ja työperäisen maahan­muuton riittämättömyydestä.

Kehysriihen linjaukset ja valtiovarain­ministeriön vuoden 2022 budjettia koskeva pohjaehdotus merkitsevät huomattavaa leikkausta Suomen Akatemian rahoitukseen. Tätä on mahdotonta sovittaa yhteen tutkimus­rahoituksen pitkäjänteisen lisäämistavoitteen kanssa. Hallituksen olisi korjattava tältä osin päätöksiään.

Kaikkien puolueiden – myös opposition – olisi sitouduttava parlamentaarisessa työryhmässä julkisen tutkimusrahoituksen lisäämiseen 1,2 prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä. Sitoumuksen uskottavuus olisi varmistettava sopimalla varojen korva­merkinnästä esimerkiksi monivuotisen budjetti­momentin avulla.

Työperäisen maahanmuuton edistämisessä olisi saatava nopeita käytännöllisiä ratkaisuja erikoisosaajien ”pikakaistan” luomiseksi. Tämä auttaisi välittömissä työvoimatarpeissa ja signaloisi ulkomaille, että Suomi tekee kaikkensa työhön ja opiskelemaan tulemisen helpottamiseksi, vaikka maahanmuuttoa koskevan lainsäädännön ja hallinnon laajempi uudistus viekin aikaa.

Englanninkielistä peruskoulutusta on välttämätöntä laajentaa nopeasti. Pallo on kunnilla. Erityinen vastuu on suurimmilla yliopistokaupungeilla, joilla on parhaat edellytykset houkutella ulkomaisia osaajia ja toteuttaa englanninkielistä koulutusta.

Suomella on suuri tarve kestävän kasvun vahvistamiseen. Pandemia on tuonut sekä investoijien että osaajien silmien eteen suomalaisen yhteis­kunnan toimivuuden. Tätä mahdollisuutta pitäisi hyödyntää nopeasti, sillä kaikkialla investoidaan yhä enemmän uuteen teknologiaan ja kilpailu osaajista on armotonta. Toimet kotimaisten työvoima­reservien saamiseksi paremmin käyttöön ovat niin ikään kiireellisiä. Niitä koskevia päätöksiä ei ole mitään syytä lykätä.

Pienenä suuren luottamuksen maana päätöksen­teon ketteryys voisi olla iso kilpailu­kykytekijä Suomelle. Tätä potentiaalia pitäisi olla kykyä ja rohkeutta käyttää hyväksi.

Usein talouspolitiikan pahimmat virheet tehdään noususuhdanteessa. Nyt on nähtävä mutkan taakse ja tehtävä valintoja, jotka turvaavat tulevan kasvun ja hyvinvoinnin.

Pekka Ala-Pietilä, Martti Hetemäki ja Vesa Vihriälä

Ala-Pietilä on kestävän kasvun työryhmän puheenjohtaja. Hetemäki ja Vihriälä ovat työelämäprofessoreita Helsinki Graduate School of Economicsissa.

Vieraskynät ovat asiantuntijoiden puheenvuoroja, jotka HS:n toimitus on valinnut julkaistaviksi. Vieraskynissä esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajien omia näkemyksiä, eivät HS:n kannanottoja. Kirjoitusohjeet: www.hs.fi/vieraskyna/.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide