Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr) tapasi Valko-Venäjän ulkoministerin Uladzimir Makein syyskuussa New Yorkissa YK:n yleiskokouksen yhteydessä. Se herätti Valko-Venäjän tapahtumia seuraavien parissa hämmennystä: Valko-Venäjän ulkoministeriön verkkosivulla julkaistu kuvaus tapaamisesta antoi nimittäin ymmärtää, että Suomi lämmittelee suhteitaan presidentti Aljaksandr Lukašenkan hallinnon kanssa. Valko-Venäjällä oli yhteyksiä myös muihin EU-maihin: Unkarin ja Viron ulkoministerit tapasivat Makein Yhdysvalloissa.
Tapaamiset tulkittiin arveluttaviksi, koska niiden pelättiin murentavan EU:n yhteistä linjaa Valko-Venäjän suhteen. Viime kesäkuussa Valko-Venäjälle asetettiin raskaita pakotteita, jotka velvoittavat kaikkia EU:n jäsenmaita.
Ankarien talouspakotteiden asettamista harkittiin EU:ssa pitkään. Laajat sortotoimet maan kansalaisyhteiskuntaa, riippumatonta mediaa ja oppositioaktivisteja vastaan alkoivat yli vuosi sitten vilpillisten presidentinvaalien ja niitä seuranneiden mielenosoitusten jälkeen, mutta aluksi EU reagoi asettamalla pakotteita vain Lukašenkan hallinnon sisäpiiriläisille.
Tilanne muuttui toukokuussa, kun Valko-Venäjä pakotti Ryanairin matkustajakoneen laskeutumaan Minskiin ja pidätti matkustajien joukosta oppositioon kuuluneen toimittajan Raman Pratasevitšin ja tämän naisystävän. Lukašenkan hallinto jatkoi myös sisäpoliittisia tukahduttamistoimia vastoin EU:n vaatimuksia. Tämän seurauksena unioni otti raskaat talouspakotteet käyttöön.
Talouspakotteet ovat luonteeltaan kuin aikapommi: ne tulevat voimaan vähitellen – täysimittaisesti vasta ensi vuoden loppuun mennessä –, ja niillä on kauaskantoisia vaikutuksia Valko-Venäjän taloudelle. EU saattaa asettaa Valko-Venäjälle vielä lisäpakotteita, ellei maa osoita yhteistyöhalukkuutta rajoilleen syntyneen maahanmuuttokriisin ratkaisemiseksi.
EU:n päätös talouspakotteista ei syntynyt tyhjiössä, vaan Valko-Venäjää vastaan on noussut laajempi länsimaiden pakoterintama. Lukašenkan hallinnon vastaisia pakotteita on asetettu myös Yhdysvalloissa, Britanniassa, Kanadassa ja Sveitsissä.
Talouspakotteista päättäminen oli Euroopan unionilta iso askel. Pakotteita tuskin jäädytetään, ellei Lukašenkan hallinto liiku selvästi EU:n toivomaan suuntaan.
Keskustelu lännen pakotepolitiikan perusteista jatkuu kuitenkin tavalla, joka ei ota huomioon EU:n ja Valko-Venäjän suhteiden nykytodellisuutta.
Väitetään, että pakotteet vain pahentavat Lukašenkan hallinnon harjoittamaa sortoa maan sisällä ja ajavat Valko-Venäjän yhä syvempään riippuvuuteen Venäjästä. Nykyhetkessä nämä väitteet ovat vanhentuneita, epäanalyyttisiä ja virheellisiä.
Valko-Venäjän hallinto on toki toteuttanut uhkauksensa sortaa kansalaisyhteiskunnan toimijoita kahta kauheammin vastauksena EU:n pakotteille, mutta hallinnon sorto oli systemaattista, laajaa ja todella julmaa jo nykyisen kriisin puhjetessa.
Ei ole syytä kantaa huolta myöskään siitä, että Valko-Venäjä ajautuisi pakotteiden takia yhä läheisempään suhteeseen Vladimir Putinin Venäjän kanssa. Pitkän hallintokautensa aikana Lukašenka ei ole missään vaiheessa pyrkinyt ottamaan aidosti etäisyyttä Venäjästä. Valko-Venäjän rakenteellinen riippuvuus Venäjästä on päinvastoin kasvanut, koska Moskovan tuki on Lukašenkan hallinnon jatkuvuuden tae.
EU epäröi ehkä liiankin pitkään kovien pakotteiden asettamista toivoessaan, että Lukašenkan hallinnon sortotoimet hiipuvat ja hallinto ryhtyy vuoropuheluun opposition kanssa. Kun pakotteista lopulta päätettiin, ne muuttivat EU:n ja Valko-Venäjän suhteiden dynamiikkaa peruuttamattomasti.
Lukašenkan edustajien kanssa on edelleen järjestettävä tapaamisia. Tapaamisten tarkoitus ei kuitenkaan ole neuvotella entiseen tapaan vaan viestiä Minskiin, että nykyisen politiikan jatkumisella on Lukašenkan hallinnolle ainoastaan huonoja seurauksia.
Arkady Moshes ja Kristiina Silvan
Moshes on johtaja ja Silvan tutkija Ulkopoliittisen instituutin EU:n itäinen naapurusto ja Venäjä -tutkimusohjelmassa.
Vieraskynät ovat asiantuntijoiden puheenvuoroja, jotka HS:n toimitus on valinnut julkaistaviksi. Vieraskynissä esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajien omia näkemyksiä, eivät HS:n kannanottoja. Kirjoitusohjeet: www.hs.fi/vieraskyna/.