Metsän jatkuva kasvatus edistää monia tavoitteita - Mielipide | HS.fi

Metsän jatkuva kasvatus edistää monia tavoitteita

Jatkuvan kasvatuksen tuntuva lisääminen tukee Suomea ilmastotavoitteiden saavuttamisessa.

7.12.2021 2:00

Tänä syksynä on uutisoitu näkyvästi avohakkuiden haitoista ihmisille ja ympäristölle. Metsän jatkuva kasvatus on selkeä ratkaisu Suomen metsätalouden haasteisiin. Myös EU:n tuore metsästrategia kannustaa jatkuvaan kasvatukseen ja käyttämään avohakkuita vain tilanteissa, joissa se on erityisen perusteltua.

Jatkuva kasvatus säilyttää metsän monet arvot. Valtaosa suomalaisista lähtökohtaisesti sallii metsien talouskäytön, mutta ei avohakkuita. Puustoisena säilyvä metsä toimii elinympäristönä monille lajeille ja sopii marjastukseen, sienestykseen, metsästykseen ja muuhun virkistyskäyttöön. Matkailullekin tärkeät maisema-arvot säilyvät. Jatkuva kasvatus ei korvaa metsän suojelua, mutta tarjoaa tasaikäistä metsää paremmat olosuhteet lajiston säilymiselle.

Jatkuvan kasvatuksen tuntuva lisääminen tukee Suomea ilmastotavoitteiden saavuttamisessa. Puuston hiilivarasto pysyy noin kaksinkertaisena verrattuna avohakkuukäytäntöön, kun tarkastellaan kiertoajan pituista ajanjaksoa. Jatkuvan kasvatuksen metsä toimii jatkuvasti hiilen varastona ja hiilinieluna, kun avohakkuun jälkeen puuston hiilivarasto menetetään ja metsä on hiilen lähde 10–30 vuotta.

Metsänomistajalle jatkuva kasvatus tuo tyypillisesti paremman ja tasaisemman taloudellisen tuoton kuin jaksollinen kasvatus. Tämä johtuu uudistamiskustannusten välttämisestä ja tukkipuun suuresta osuudesta, josta maksetaan 3–4-kertainen hinta kuitupuuhun verrattuna.

Miksi jatkuva kasvatus ei sitten ole vielä valtavirtaa? Tämä johtuu siitä, että menetelmä oli Suomessa käytännössä kielletty 1950-luvulta vuoteen 2014. Tutkimustietoa ja käytännön kokemusta on kuitenkin kertynyt runsaasti, ja monet ovat siirtyneet jatkuvaan kasvatukseen kokonaan tai osittain. Muun muassa useat metsärahastot ovat siirtyneet jatkuvaan kasvatukseen korkeamman tuoton ja pienempien riskien vuoksi.

On hienoa, että isot metsäyhtiötkin ovat tarttuneet jatkuvan kasvatuksen menetelmään turvemailla. Niillä taloudelliset hyödyt ovat tuntuvimmat, kuten myös ilmasto- ja vesistövaikutukset. Jatkuva kasvatus sopii myös kivennäismaille. Kun säilytetään luontaisesti syntynyt alikasvos ja vältetään alaharvennukset, luodaan hyvät edellytykset monimuotoiselle ja monilajiselle metsälle. Korjuuvauriot eivät ole sen suurempia kuin harvennushakkuissakaan ja osaavissa käsissä jäävät hyvin pieniksi. Luontaisesti syntyneessä taimikossa on laajaa geneettistä vaihtelua, mikä tukee metsien sopeutumista ilmastonmuutokseen.

Jatkuva kasvatus tuottaa laadukasta materiaalia esimerkiksi puurakentamiseen, jota edistetään voimakkaasti Suomessa. Jatkuvan kasvatuksen onnistumisessa ratkaisee ammattitaito, jota Suomesta onneksi jo löytyy.

Voimme edistää nykyistä paljon enemmän ilmasto- ja luonnon monimuotoisuustavoitteita taloudellisesti kannattavalla tavalla – ja säilyttää metsät metsinä.

Annukka Valkeapää

valtiotieteiden tohtori

toiminnanjohtaja

Yrjö Norokorpi

metsänhoitotieteen dosentti

hallituksen jäsen

Metsän jatkuvan kasvatuksen yhdistys Silva ry

Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, jotka HS:n toimitus on valinnut ja toimittanut. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide