Nyt on taas aika ryhtyä toimiin terveyserojen pienentämiseksi - Mielipide | HS.fi

Nyt on taas aika ryhtyä toimiin terveyserojen pienentämiseksi

Tautien ja terveyserojen tausta on elintavoissa, kuten tupakoinnissa, alkoholin käytössä ja ylipainossa sekä niiden ympäristötekijöissä.

31.10.2021 2:00

Kun kaksi suurta terveyspoliittista kokonaisuutta, sote-uudistus ja koronavirusepidemia, ovat poistumassa valtakunnallisen päätöksenteon keskiöstä, on aika kiinnittää huomiota taas kansanterveyteen. Vakava koronatauti on onneksi vaikuttanut siihen varsin vähän.

Kun koronavirusinfektioon on kuollut noin tuhat suomalaista, kansantauteihimme kuolee tunnettujen riskitekijöiden vaikutuksesta vuosittain moninkertainen määrä. Uusimpien kansainvälisten tutkimusten mukaan esimerkiksi tupakoinnin aiheuttama vuosittainen ylikuolleisuus on Suomessa noin 5 000 ja alkoholin noin 4 000 henkeä.

Samaan aikaan myös väestöryhmien väliset terveyseromme ovat isoja. Kaksikymmentäviisi vuotta täyttäneiden eliniänodotteen ero on ylimmän ja alimman tulokymmenyksen kohdalla miehillä peräti kymmenen ja naisilla kuusi vuotta. Tällaiset erot ovat hyvinvointivaltiolle ja myös kansainvälisesti katsoen aivan liian suuret.

Sote-uudistus ja hyvät palvelut ovat välttämättömiä, mutta kallis palvelujärjestelmä vaikuttaa vain varsin rajallisesti väestön terveyteen ja terveyseroihin. Tautien ja terveyserojen tausta on elintavoissa, kuten juuri tupakoinnissa, alkoholin käytössä ja ylipainossa sekä niiden ympäristötekijöissä. Kestävää kehitystä ei ole, että kaikki ongelmat pyritään ratkaisemaan julkista taloutta rasittavilla palveluilla. Kustannusvaikuttavin ja kestävän kehityksen ratkaisu on usein rakenteellinen terveyspolitiikka.

Rakenteellisen terveyspolitiikan mahdollisuudet on nähty muun muassa tupakoinnin ja liikenneonnettomuuksien vähenemisen suurissa menestystarinoissa. Nyt olisi aika panostaa lisää terveyspoliittiseen työhön. Kansantautiemme syntyyn ja terveyseroihin vaikuttavat riskitekijät tunnetaan varsin hyvin. Ne eivät poistu vain terveyskasvatuksella. Valistuksen ohella on tärkeää toteuttaa vaikuttavia poliittisia päätöksiä, joilla edistetään riskien vähentämistä kansalaisten elinympäristössä. Vaikuttamalla muun muassa ravitsemukseen ja liikuntaan voitaisiin katkaista suomalaisten terveyteen ja terveyseroihin hyvin haitallisesti vaikuttava väestön lihominen.

Terveyserojen vähentäminen on paitsi yhteiskunnan eettinen tavoite myös keino parantaa yleistä kansanterveyttä. Terveyserojen vähentämisestä ja kansantautiemme torjunnasta on paljon tutkittua tietoa ja paperille kirjoitettuja strategioita, mutta tarvitaan tehostettua politiikkaa niiden toteuttamiseksi.

Pekka Puska

professori, Helsinki

Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, jotka HS:n toimitus on valinnut ja toimittanut. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide