Laki estää tehokkaiden tutkimusmenetelmien käytön - Mielipide | HS.fi

Laki estää tehokkaiden tutkimusmenetelmien käytön

Tekijänoikeuslain ja kulttuuriaineistolain välille jää ristiriita, joka käytännössä estää Kansalliskirjaston aineistojen käytön uusilla ja tehokkailla koneellisilla tutkimusmenetelmillä.

13.10. 2:00

Hallituksen esitys tekijänoikeuslain muutoksesta on parhaillaan lausuntokierroksella. Esityksellä pyritään sovittamaan kansalliseen lainsäädäntöön Euroopan unionin vuonna 2019 hyväksymä direktiivi tekijänoikeudesta digitaalisilla sisämarkkinoilla.

Direktiivi suojaa tekijöiden oikeuksia mutta sisältää myös tärkeitä poikkeuksia, joiden tarkoituksena on varmistaa, ettei tekijänoikeus vaikeuta tieteellisen tutkimuksen tekemistä.

Myös lausuntokierroksella oleva hallituksen esitys sisältää pykälän, jolla taataan tieteenharjoittajille oikeus valmistaa teoksista tutkimuksen vaatimia kopioita. Oikeus ei kuitenkaan ulotu kaikkeen aineistoon, vaan tekijänoikeuslain ja kulttuuriaineistolain välille jää ristiriita, joka käytännössä estää Kansalliskirjaston aineistojen käytön uusilla ja tehokkailla koneellisilla tutkimusmenetelmillä.

Kansalliskirjaston kokoelmat kattavat kaiken Suomessa painettuna ja äänitteinä julkaistun aineiston, sähköisinä julkaistut kirjat ja lehdet sekä verkkoarkiston, johon tallennetaan verkkosivuja, lehtien vaihtuva uutissisältö ja sosiaalista mediaa.

Kokoelmien kartuttaminen perustuu lakiin kulttuuriaineistojen tallettamisesta ja säilyttämisestä. Laki myös velvoittaa Kansalliskirjastoa asettamaan aineiston tutkijoiden käyttöön. Tekijänoikeuslaki puolestaan rajaa käytön kuuteen vapaakappalekirjastoon sijoitetuille asiakaspäätteille, joista aineiston kopioiminen digitaalisessa muodossa on estetty.

Kymmenen viime vuoden aikana tutkimusmenetelmät ovat radikaalisti laajentuneet, kun koneavusteinen tiedonlouhinta on noussut tutkimuksessa keskeiseen asemaan perinteisen lähiluvun rinnalle. Näillä menetelmillä voidaan käsitellä jopa miljoonia teoksia kattavia aineistoja kokonaisuuksina etsien rakenteita, joita yksittäisten teosten tavanomaisen lukemisen avulla ei voida tavoittaa.

Tällaisen tutkimuksen toteuttaminen vaatii kuitenkin käytännössä väliaikaisen digitaalisen kopion valmistamisen laskentaympäristöön, mitä nykyinen laki ja hallituksen esitys eivät siis mahdollista.

Olisi erittäin tärkeää, että tulevassa lainsäädännössä uusien digitaalisten tutkimusmenetelmien soveltaminen tehtäisiin mahdolliseksi myös kulttuuriaineistolain perusteella tallennetun aineiston osalta. Aineiston kopiointi tutkimusta varten voidaan toteuttaa tavoilla, joilla estetään tekijänoikeudenalaisen aineiston leviäminen tutkimusympäristön ulkopuolelle.

Kukaan ei hyödy tilanteesta, jossa ajastaan jälkeen jääneet pykälät estävät arvokkaiden tutkimusaineistojen täysimääräisen hyödyntämisen tieteen uusimpiin menetelmiin nojautuen.

Eetu Mäkelä

ihmis- ja tietojenkäsittelytieteiden vuorovaikutuksen apulaisprofessori, Helsingin yliopisto

Leo Lahti

data-analytiikan apulaisprofessori, Turun yliopisto

Johanna Lilja

palvelujohtaja, Kansalliskirjaston tutkimuskirjasto

Pekka Heikkinen

lakimies, Kansalliskirjasto

Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide