Helsingin Sanomat otti pääkirjoituksessaan (13.10.) kantaa siihen, kuinka yhteiskunta yliarvioi ihmisten digitaidot.
Monella meistä suomalaisista on erinomaiset digitaaliset taidot ja halua auttaa niillä läheisiään. Vuonna 2020 tehdyn digitaitokartoituksen mukaan suomalaiset ovat aktiivisia digitalisaation hyödyntäjiä, mutta samaan aikaan digituen tarvetta esiintyy yhteiskunnan kaikilla tasoilla. Tukea digitalisoituneessa yhteiskunnassa toimimiseen tarvitsevat kansalaisten lisäksi yritykset ja yhteisöt.
Digi- ja väestötietovirasto kehittää ja koordinoi valtakunnallisen digitukiverkoston työtä. Digituen tehtävä on auttaa varmistamaan, ettei kukaan jää digitaalisen yhteiskunnan ulkopuolelle. Digitalisaation kohdalla kyse on pysyvästä muutoksesta eikä vain ohimenevästä ilmiöstä. Siksi erilaisia digitaitoja voisikin kutsua tulevaisuuden supervoimiksi, sillä näiden taitojen laaja-alainen kehittäminen auttaa meitä myös yhteisönä pärjäämään paremmin.
Digitaalisten palveluiden käytön kipupisteet liittyvät usein palvelujen löydettävyyteen, ymmärrettävyyteen, laatuun ja käytettävyyteen. Meidän tulee kyseenalaistaa sitä ajatusta, että ihmisten pitäisi oppia virkakieltä ja vaikeaselkoisia digitaalisia palveluja. Digitalisaation pitäisikin olla ihmislähtöistä ja huomioida nykyistä paremmin erilaisten käyttäjien tarpeet. Kaikkia paremmin palveleva ratkaisu olisi, että digipalvelut olisivat helposti saavutettavia ja ymmärrettäviä sekä käyttölogiikaltaan riittävän helppokäyttöisiä. Aina ei ole mahdollista erottaa asiointiosaamisen ja digitaitojen suhdetta – asiointi voi olla hankalaa myös perinteisessä kanavassa. Kaikki eivät myöskään halua olla mukana digissä. Meidän tulee lisäksi tunnistaa tilanteet, joissa digitalisaatio ei saa syrjäyttää kasvokkain kohtaamista.
Suomalaisten digitaitojen kehittämistyön avainasemassa on digitukijoiden monipuolinen verkosto, joka koostuu viranomaisista, yrityksistä, kuntatoimijoista, oppilaitoksista, kolmannesta sektorista ja kunkin omasta lähipiiristä. Viranomaisilla on hallintolain mukainen velvollisuus neuvoa omien palveluidensa käytössä, minkä lisäksi moni yritys tarjoaa apua ja tukea omien palveluidensa käytössä. Verkostojen eri toimijoiden avulla mahdollistetaan erilaisiin digitaitojen kehittämisen tarpeisiin kohdentuva tuki niin kansalaisille kuin yrityksille ja yhteisöillekin.
Kirjastot tekevät merkittävää työtä suomalaisten digitaitojen kehittäjinä tarjoamalla tuen lisäksi muun muassa tiloja vapaaehtoisten ja yritysten järjestämän digituen käyttöön. Kirjastoilla on vahva rooli digitukijoiden alueellisissa ja valtakunnallisissa verkostoissa. Monelle kirjasto on tuttu ja luonteva paikka asioida ja kysyä neuvoja, myös digiasiointiin.
Digitaidot kuuluvat kaikille, ja meillä jokaisella on oikeus kehittää omia taitojamme. Yhä nopeammin digitalisoituvassa maailmassa digituen verkostojen tehtävänä on huolehtia siitä, että digi on myös kaikkien saavutettavissa.
Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, jotka HS:n toimitus on valinnut ja toimittanut. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.