”Virusta ei ole niin paljoa täällä”, perusteli 15-vuotias kauhajokelainen Jeremi Saranpää HS:n jutussa, miksei hän ole ottanut koronavirusrokotetta.
Rokotuskattavuus on Kauhajoella Suomen alhaisimpia, ja Suomessa nuoret ovat kaikkiaan ottaneet laiskemmin rokotuksia kuin Espanjassa tai Italiassa. Saranpää taisi tiivistää yhdessä lauseessa syyn molempiin eroihin.
Nuoret tuskin ovat höynähtäneet rokotevastustajien salaliittoteorioihin. Rokotus ei vain tunnu tarpeeksi tärkeältä. Kauhajoella on todettu puolentoista vuoden aikana vaivaiset sata tartuntaa. Koko Suomessa on testein varmistettu 150 000 tapausta. Harvan perheenjäsen tai tuttu on virunut viikkoja hengityskoneessa.
Italiassa ja Espanjassa virus on riehunut eri mittakaavassa. Ihmiset ovat joutuneet hautaamaan läheisiään. He ovat nähneet ambulanssirallia, ruumisrekkoja ja täysiä sairaaloita, joista potilaita käännytetään. Heillä on kokemusta todellisista ulkonaliikkumiskielloista.
Valitettavasti koronaton lintukoto ei Suomessakaan säily. Rajoitukset on käytännössä purettu ja erilaisista etäelämän muodoista luovutaan. Kontaktit lisääntyvät jyrkästi ja tartunnat leviävät jo kovaa vauhtia eri puolilla maata.
On luonnonlaki, että epidemia yltyy helpoiten siellä, missä on rokotettu ja sairastettu vähän. Mitä enemmän tartuntoja, sitä enemmän sairaaloihin joutuu myös nuoria aikuisia – ja etenkin heidän rokottamattomia isiään ja äitejään. Tämän huomatessaan moni päättää vielä ottaa rokotteen. Se kannattaa, sillä lopulta koronavirus saavuttaa jokaisen ja tarttuu erinomaisen tehokkaasti niihin, joilla ei ole immuniteettia.
Myös rokotettuihin ja kerran sairastaneisiin virus voi tarttua, mutta lievemmin seurauksin kuin neitseelliseen kohteeseen.
Toistuvista kohtaamisista viruksen kanssa kehittyy uutta vastustuskykyä. Siksi ihmisen vanhat koronavirukset aiheuttavat enää nuhakuumetta. Ensimmäisillä kierroksillaan ihmiskunnassa nekin saattoivat olla murhaavia. Ehkä tulevaisuudessa kaikki kouliintuvat vastustamaan uutta koronavirusta sairastamalla lapsille tyypillisen lievän infektion elämän alkuvuosina ja silloin tällöin uudelleen matkan varrella.
Vielä ei olla siinä vaiheessa. Nyt rokotteet ovat onnekas oikotie yli viruksen ensimmäisen tappavan kierroksen.
Kirjoittaja on HS:n pääkirjoitustoimittaja.