Vapise ay-liike, työväen seuraava vallankumous alkaa Jodelista - Mielipide | HS.fi

Vapise ay-liike, työväen seuraava vallankumous alkaa Jodelista

Ammattiliitot toimivat monella tapaa tavalla, jonka Karl Marx yhä tunnistaisi. Tämä ei ole kehu.

24.10. 2:00 | Päivitetty 24.10. 12:56

Loppukesällä Suomi katsoi uusin silmin pikaruoka­ravintoloiden tiskin taa.

Uutisotsikot kertoivat, että monilla Hesburger-ketjun työntekijöillä oli paha olla. Työssä oli liian kiire ja tekijöitä liian vähän. Pian Hesburger tiedottikin, että ketjun ravintoloita on johdettu ”liian tuloshakuisesti”.

Vastaavia kohuja on Suomessa nähty ennenkin. Mitään tavallista ei kuitenkaan ollut siinä, kuinka Hesburger-jupakka syntyi. Sen alkupiste oli sosiaalisen median palvelu Jodel, minne yhtiön työntekijöitä kokoontui jakamaan kokemuksiaan. Viestit puskivat purilaistiskien karut olot julkisuuteen ja saivat yhtiön lupaamaan muutosta.

Episodi näytti, miten työväen joukkovoima toimii nyt: hajautetusti, digitaalisesti, viraalisti, anonyymisti ja spontaanisti.

Monen työ on nykyisin hajautunutta, erityisesti työuran alussa tai opintojen aikana. Vuokratyö on yleistä, ja palvelualalla franchising-yrittäjyys tekee yritysrakenteesta silppua. Ulkoistamisen ja yritysten monimutkaisten tuotantoketjujen tuloksena yhden brändin tai projektin eteen töitä tekevät monen eri yrityksen tekijät, usein vielä eri maissa. Etätyö tuo oman lisänsä.

Yhteiset kokemukset ovat nykyisin usein digitaalisia, myös työelämässä. Kun yksi nostaa käden väärinkäytösten merkiksi pystyyn Jodelissa tai valkokaulusväen suosimassa Glassdoorissa, muut ymmärtävät, että eivät olekaan kokemuksensa kanssa yksin – ja liittyvät mukaan. Hesburger-kohussa oikeuksiaan peräävien massa oli jo niin iso, että sitä ei voinut ohittaa.

Kuvio muistuttaa seksuaalisen häirinnän julkisuuteen nostanutta #metoo-ilmiötä. Kun yksi avasi keskustelun, muut seurasivat, ja maailma alkoi muuttua.

Tapaus Hesburger saattaakin olla vain esimakua jostakin suuremmasta. Miltä kohu näyttäisi tehdasduunarien tai sairaanhoitajien nostamana? Entä miltä ilmiö näyttäisi #metoon globaalissa mittakaavassa? Työväen kansannousulta?

Jos Karl Marx olisi miettimässä, hän ehkä nyökkäilisi: siinähän Jodelissa vain työväenluokka tulee tietoiseksi itsestään. Mutta sori vaan Karl – nimenomaan Jodelissa, ei punalipun alla ammattiliitoissa.

Nuorten on jo pitkään tiedetty sekä muualla maailmassa että Suomessa vierastavan perinteistä ammattiyhdistysliikettä. HS kertoi vuonna 2018, että tuolloin Suomessa enää neljä kymmenestä alle 35-vuotiaasta palkansaajasta ja työttömästä työnhakijasta kuului johonkin liittoon.

Hesburger-kohussakin ay-liike sai peesata somea, ja yritti auttaa. Palvelualojen ammattiliitto Pam perusti ”pikalinjan” pikaruoka-alan ongelmille. Samalla liitto tuli tehneeksi karun tunnustuksen: Jodel sai aikaan jotakin, mihin ay-liike ei pystynyt. Se mobilisoi nuoret.

Asetelma on liittojen näkökulmasta turhauttava, sillä Jodelissakin penätään oikeuksia, joista moni on ay-liikkeen työn tulosta. Liitot myös vetoavat siihen, että ne pitävät näitä oikeuksia yllä sopimuspöydissään. Nuorista tämä ei ilmeisesti vain enää kuulosta tarpeeksi isolta vastineelta liittojen jäsenmaksuille.

Kohun pitäisi kuitenkin olla liitoille hyvä merkki: nuortenkin keskuudessa on tilausta yhteistoiminnalle, jos muoto on oikea.

Digitalisaation pitäisikin olla ammattiliitoille suuri mahdollisuus, mutta toistaiseksi yritykset ovat olleet varovaisia. Toiminnan keskiössä ovat yhä fyysiset luottamusmiehet ja ammattiosastot. Jodel-kohukin vain näyttää, että nuoret odottavat niiltä enemmän, digitaalisemmin ja luultavasti myös entistä nopeammin.

Itse asiassa liitot toimivat monella tapaa tavalla, jonka myös Marx (1818–1883) yhä tunnistaisi. Tämä ei ole kehu. Työväenaate on pian jotain ihan muuta, jos kaikki maailman proletaarit liittyvätkin Jodeliin.

Kirjoittaja on politiikan ja talouden toimituksen esihenkilö.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide