Pandemian jälkeen maailmaa uhkaa bioterrorismin uusi aalto - Mielipide | HS.fi

Pandemian jälkeen maailmaa uhkaa bioterrorismin uusi aalto

Terroristijärjestöillä, kuten al-Qaidalla, on samanlaiset kyvykkyydet kehittää bioaseita kuin valtioilla.

23.10. 2:00 | Päivitetty 23.10. 13:43

Koronavirustilanteen helpottaessa kulman takana odottaa uhkia, jotka voivat pahimmillaan suistaa ihmiskunnan perikadon partaalle. Näitä ovat muun muassa taktisten ydinaseiden käyttökynnyksen madaltuminen, kyberiskut, joilla on laajamittaiset lamauttavat vaikutukset kriittiseen infrastruktuuriin, sekä bioaseet, joita useat valtiot ovat kaikessa hiljaisuudessa kehitelleet viime vuosien aikana. Näistä bioaseilla on vahvin potentiaalinen kytkös terrorismiin.

Kysymys siitä, oliko koronavirus eläimistä ihmisiin siirtyvä zoonoosi vaiko wuhanilaisesta laboratoriosta karannut ihmisen luoma virus, on yhdentekevä siitä näkökulmasta, että virus pani ihmiskunnan polvilleen ennennäkemättömällä tavalla. Vähemmälle huomiolle on jäänyt se, että koronavirus vaikutti läntisten armeijoi­den asejärjestelmien toimivuuteen. Esimerkiksi Yhdysvaltain lentotukialus USS Theodore Roosevelt, Ranskan lentotukialus FS Charles de Gaulle sekä Britannian ballistisia ohjuksia kantava sukellusvene HMS Vigilant olivat jonkin aikaa poissa pelistä miehistön koronavirustartuntojen takia.

Bioasejärjestelmiä kehittävät toimijat ovat tarkkaan seuranneet koronaviruksen maailmanlaajuisia vaikutuksia. Ne ovat myös pohtineet, että jos sars-cov-2:n kaltainen virus voi luonnollisella leviämisellä lamauttaa merkittäviä asejärjestelmiä, mitä seuraisikaan, jos koronavirusta paljon tappavampia, laboratorioissa kehitettyjä bioaseita levitettäisiin sodan syttyessä vastustajien leiriin. Samaa ovat pohtineet terroristit.

Terrorismi ei uhkana ole kadonnut, vaikka pandemian aikana iskuja on ollut tavallista vähemmän. Esimerkiksi Talebanin voitto Afganistanissa on inspiroinut jihadistisia piirejä ympäri maailman. Hillitön väestönkasvu ja nopea kaupungistuminen sekä heikko työllisyys Afrikan mantereella, Lähi-idässä ja eteläisessä Aasiassa luovat alustaa tyytymättömyydelle, jota jihadistit valjastavat omien agendojensa edistämiseen. On odotettavissa uusi islamistisen terrorismin aalto, jonka rinnalla aiemmat Euroopassakin nähdyt iskut kalpenevat.

Entä jos islamistiset terroristit saavat viruksia sisältäviä bioaseita käsiinsä? Entä jos he kehittävät itse bioaseita? Bioaseen kehittämisen ja levittämisen vaikeus riippuu käytettävästä vaikuttavasta aineesta. Esimerkiksi Bacillus anthracis on erittäin tappava patogeeni, joka aiheuttaa pernaruttoa. Sitä pidetään yhtenä keskeisenä mahdollisena bioaseena.

Ikiroudan sulaessa ilmastonmuutoksen seurauksena pernaruttoa löytyy entistä enemmän, ja se säilyy kovissakin olosuhteissa. Pernaruttobakteerin hankkiminen ja levittäminen on helppoa, ja sitä onkin levitetty Yhdysvalloissa kirjeiden kautta.

Olemassa oleviin patogeeneihin pohjautuvien uusien bioaseiden kehittäminen synteettisen biologian menetelmin on vaativaa, mutta bioteknologiayritykset ovat jo tuoneet tarvittavia aineita markkinoille. Lisäksi teollinen 3d-tulostustekniikka on kaikkien saatavilla. Bioteknologialaboratorioita voidaan rakentaa vaikkapa autotalleihin. Tärkein muuttuja on osaaminen.

Terroristeja pidetään kouluttamattomina ihmisinä, joiden elämänhallinta on kadoksissa. Tämä ei täysin pidä paikkaansa. Isisin kalifaatin kukoistuksen aikaan se sai riveihinsä korkeasti koulutettuja insinöörejä ja lääkäreitä. Itse asiassa terroristi­järjestöillä, kuten al-Qaidalla, on samanlaiset infrastruktuuri- ja tieteelliset kyvykkyydet kuin valtioilla. Bioaseiden kehittämiseen tarvittava infrastruktuuri on ydinaseisiin verrattuna edullista ja monikäyttöistä. Syy tähän on, että lääketeollisuuden, terveysteknologian ja maatalouden tutkimusta voidaan käyttää savuverhona.

Seuraava islamistisen terrorismin aalto ei ehkä sisällä niinkään puukotuksia, yliajoja tai monimuotoiskuja vaan omatekoisilla patogeeneillä tehtyjä bioaseiskuja metroihin, juniin ja lentokoneisiin Euroopan sydämessä, josta ne leviävät ympäriinsä, myös Suomeen. Tällaisia iskuja on erittäin vaikea estää. Tämä jos mikä on koronaviruspandemian kauaskantoinen turvallisuusuhka, joka tekee vasta tuloaan. Siinä vaiheessa, kun iskut alkavat, haikailemme karanteeneja, etätyötä ja liikkumisrajoituksia.

Olli Ruohomäki

Kirjoittaja on vieraileva johtava asiantuntija Ulkopoliittisessa instituutissa.

Vieraskynät ovat asiantuntijoiden puheenvuoroja, jotka HS:n toimitus on valinnut julkaistaviksi. Vieraskynissä esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajien omia näkemyksiä, eivät HS:n kannanottoja. Kirjoitusohjeet: www.hs.fi/vieraskyna/.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide