Täsmällinen kielitaitoedellytys tuli lakiin vuonna 2003 - Mielipide | HS.fi

Täsmällinen kielitaitoedellytys tuli lakiin vuonna 2003

Kansalaisuuslaki edellyttää hakijalta tyydyttävää suomen, ruotsin tai kotimaisen viittomakielen taitoa.

27.10.2021 2:00

Kimmo Rentola kertoi kolumnissaan (HS 19.10.) tuttavastaan, jonka kansalaisuushakemuksen virkailija tyssäsi: ”Puuttuu vaadittu suomen kielen kurssi.”

Kansalaisuuslaki edellyttää hakijalta tyydyttävää suomen, ruotsin tai kotimaisen viittomakielen taitoa. Yleisin tapa kielitaidon osoittamiseen on Yleisten kielitutkintojen suomen tai ruotsin keskitason kokeen suorittaminen, kotoisasti Yki-testi. Kielikokeessa ei kysytä, missä ja miten kielitaito on hankittu. Kielitaidon osoittamiseen käy myös suomen- tai ruotsinkielisen tutkinnon, kuten peruskoulun, lukion tai ammattitutkinnon todistus – mutta ei ”suomen kielen kurssi”.

Rentola totesi liikemies Gennadi Timtsenkon saaneen kansalaisuuden 1990-luvulla ilman suomen tai ruotsin taitoa. Ehkä raha puhui, kuten hän epäili, mutta lakiin täsmällinen kielitaitoedellytys tuli vasta vuonna 2003.

Rentolan tuttavalle tiedoksi: seuraava suomen kielen Yki-koe, johon vielä ehtii ilmoittautua, on tammikuussa 2022.

Helmi-Paula Pulkkinen

entinen suomi toisena kielenä -opettaja, Riihimäki

Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, jotka HS:n toimitus on valinnut ja toimittanut. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide