Onko yleinen asevelvollisuus kansallista itsepetosta? - Mielipide | HS.fi

Onko yleinen asevelvollisuus kansallista itsepetosta?

Jos Suomi joutuisi hyökkäyksen kohteeksi, kuinka moni nuori lähtisi ase kädessä rajalle tietäen, että riski haavoittumisesta ja kuolemasta on todellinen?

Varusmiehiä maavoimien Northern Forest 21 -sotaharjoituksessa Rovajärven ampuma-alueella Rovaniemellä viime toukokuussa.

22.10. 14:30

Suomessa on käyty keskustelua asevelvollisuuden kehittämistarpeista. Enemmistö suomalaisista uskoo, että pienessä maassa pakollinen varusmiespalvelus on jatkossakin toimivin ja kustannustehokkain ratkaisu.

Viime aikojen keskustelu koronarokotteista ja koronapassista saa kuitenkin kysymään, onko yleinen asevelvollisuus kansallista itsepetosta. Jos Suomi joutuisi aseellisen hyökkäyksen kohteeksi, kuinka moni nuori oikeasti lähtisi ase kädessä rajalle tietäen, että riski haavoittumisesta ja kuolemasta on todellinen?

Talvi- ja jatkosodassa nuoret miehet tottelivat auktoriteetteja eikä määräyksiä kyseenalaistettu. Ei ollut puhelimia, ei televisiota, ei internetiä eikä sosiaalista mediaa. Kansakunta oli yhtenäinen ja viranomaisilla oli monopoli viestinnässä.

Koronaepidemia on näyttänyt hyvin toisenlaisen Suomen. Vaikka viranomaiset painokkaasti kehottavat kaikkia ottamaan rokotuksen, moni hakee tietonsa mieluummin Youtubesta ja amerikkalaisista salaliittoteorioista.

Osalla on vahva minäminä-asenne, joka ei salli omaan kehoon koskemista edes silloin, kun sen tarkoitus olisi turvata omaa terveyttä. Osa vetoaa perusoikeuksiin tai haluaa ”ajatella itse”, koska katsoo tietävänsä paremmin kuin lääketieteen ammattilaiset.

Miten tällainen joukko reagoisi, jos se komennettaisiin yhteisen edun nimissä rintamalle, ankeisiin olosuhteisiin ja konkreettiseen kuolemanvaaraan?

Koko väestössä rokotekattavuus on yli 75 prosenttia, mutta juuri siinä 20–30-vuotiaiden ryhmässä, jonka varassa puolustus enimmäkseen olisi, molemmat rokotukset on ottanut vain hieman yli 60 prosenttia. Lähes 40 prosenttia ei nykyisellään halua puolustaa Suomen etua edes rokotuksen verran.

Uskottavan ilmapuolustuksen turvaamiseksi Suomi aikoo hankkia noin kymmenellä miljardilla eurolla uusia hävittäjiä. Asevelvollisuuden uskottavuuden palauttaminen ei taida enää onnistua millään rahamäärällä. Maailma on yksinkertaisesti muuttunut liikaa.

Asia on epäilemättä myös itänaapurin tiedossa – onhan se tehnyt parhaansa kehityksen vauhdittamiseksi levittämällä epäsopua ja disinformaatiota netissä. Onko meillä itsellämme rohkeutta keskustella siitä, millaisilla toimilla maanpuolustuksen uskottavuus saataisiin palautettua?

Petteri Järvinen

Espoo

Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide