Kaikkien suomalaisten digiturvaosaamista on syytä kohentaa - Mielipide | HS.fi

Kaikkien suomalaisten digiturva­osaamista on syytä kohentaa

Digiturvaosaamisen kehittäminen on paras tapa vahvistaa luottamusta digitaalisia palveluita kohtaan ja minimoida verkkorikollisuuden vaikutuksia.

25.10.2021 2:00

Euroopassa vietetään parhaillaan kyberturvallisuuden teemakuukautta. Teema on meille Suomessa tärkeä, sillä kuulumme monilla mittareilla digitalisaation kärkimaihin. Yhteiskunnan verkottuminen on kuitenkin muuttanut paitsi toiminta- myös turvallisuusympäristöämme.

Sitä mukaa kun rahanarvoiset tiedot ja toiminnot siirtyvät verkkoon, kasvaa myös väärinkäyttäjien kiinnostus niitä kohtaan. Verkkorikollisuus on jyrkässä kasvussa. Eikä ihme, sillä se on kannattavaa liiketoimintaa. Uutiset erilaisista rikoksista ja niiden yrityksistä ovat päivittäisiä.

Viranomaisten keinot vaikuttaa verkkorikollisten aktiivisuuteen ovat rajalliset. Hyökkäysten määrää on vaikeaa, ellei jopa mahdotonta, vähentää. Kansainvälisellä politiikalla alan ansaintamahdollisuuksia voidaan toki pyrkiä heikentämään, mutta käytännössä tarvitaan tehokkaampia keinoja.

Paras tapa vahvistaa luottamusta digitaalisia palveluita kohtaan sekä minimoida verkkorikollisuuden vaikutuksia on digiturvaosaamisen kehittäminen. Se on merkittävä asia, jota ei vain voida vastuuttaa esimerkiksi koulun tehtäväksi ja jäädä toivomaan, että asia korjaantuu. Eri-ikäisten suomalaisten osaamistasoa ja asennetta digitaalista turvallisuutta kohtaan on kehitettävä.

Työpaikat olisivat luonteva paikka aikuisväestön osaamisen kehittämiseen. Tietotyöhön keskittyvillä aloilla voitaisiin esimerkiksi ottaa käyttöön teollisuudesta tuttu Nolla työtapaturmaa -ohjelma, joka tekisi asian näkyväksi ja kannustaisi digitaalisten työtapaturmien aktiiviseen vähentämiseen.

Ratkaisevassa asemassa asian edistämisessä on organisaatioiden ylin johto. Kun johdon digiturvaosaaminen vahvistuu, mahdollistaa se muutoksen koko organisaatiossa ja vaikuttaa myönteisesti sekä sidosryhmiin että koko yhteiskuntaan.

Kansalaisten luottamus elinkeinoelämän ja viranomaisten tuottamiin digitaalisiin palveluihin on yhteiskunnan kannalta kriittinen tekijä. Ellei sen ylläpitämisessä onnistuta, jäävät digitalisaation mahdollisuudet käyttämättä.

On tärkeää muistaa, ettei digitaalinen turvallisuus näe eroa julkisen ja yksityisen sektorin välillä. Molempien resurssit ovat rajalliset – ja on yhteinen etumme, että digitalisaatioon kohdistuva luottamus säilyy. Saumaton yhteistyö on siis äärimmäisen tärkeää.

Digiturvataidot ja niiden välityksellä kasvava luottamus digitalisaatioon ovat tärkeitä kaikille suomalaisille. Kiihtyvällä tahdilla muuttuvassa toimintaympäristössä oppimisen ja osaamisen ylläpidon on lisäksi oltava jatkuvaa. Kyse on pienestä, mutta merkityksellisestä asiasta, joka voi ratkaista yhteiskuntamme tulevaisuuden.

Kimmo Rousku

kansallisen Digiturvaviikon tuottaja

johtava erityisasiantuntija

Digi- ja väestötietovirasto

Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide