Raskaana olevien koronavirusrokotuksia olisi pitänyt tilastoida ja seurata - Mielipide | HS.fi

Raskaana olevien koronavirusrokotuksia olisi pitänyt tilastoida ja seurata

Kun äiti, sikiö ja perhe ottavat tietynlaisen riskin uuden rokotteen suhteen, vähintä mitä yhteiskunta ja terveydenhuolto voivat tehdä, on kerätä ja analysoida tätä dataa.

26.10. 2:00

Helsingin Sanomat kirjoitti (23.10.) raskaana olevien kohonneesta riskistä sairastua vakavaan koronavirusinfektioon. Jutussa kerrottiin, että toisin kuin esimerkiksi Yhdysvalloissa, Suomessa ei ole tilastoitu raskaana olevien koronavirusrokotuksia. Raskaana olevana hämmästelin suuresti tätä tiedon keruun, tilastoinnin ja seurannan puutetta mennessäni ottamaan koronarokotteen. Varsinkin, kun tietoa olisi Suomessa ollut helppoa kerätä neuvolakäyntien yhteydessä.

Raskaana olevat suljettiin alun perin koronarokotteen kliinisistä tutkimuksista, kuten on tapana. Onneksi arvokasta aineistoa raskaana rokotetuista on kertynyt ja julkaistu muualta maailmalta viimeisen vuoden aikana. Itse perustin rokotepäätökseni näihin tieteellisiin julkaisuihin, joita minulla onneksi oli koulutukseni ansiosta mahdollisuus tulkita.

Koronavirustilanteen edetessä yhä useampi raskaana oleva pohti, kannattaisiko rokote ottaa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen linjaus oli aluksi ”ei”, sitten ”voi halutessaan ottaa”, kunnes elokuussa rokotetta alettiin suositella.

Erilaisissa odottajien ryhmissä on koko vuoden käyty kiivasta keskustelua rokotteista. Epämääräisistä ohjeistuksista huolimatta moni raskaana oleva päätyi ottamaan rokotteen. Kun äiti, sikiö ja perhe ottavat tietynlaisen riskin uuden rokotteen suhteen, vähintä mitä yhteiskunta ja terveydenhuolto voivat tehdä, on kerätä ja analysoida tätä dataa. Tästä olisi selvä etu sekä rokotetuille odottajille että rokottamattomille, jotka kenties odottavat vielä lisää tuloksia ennen päätöksen tekemistä.

Minä ja osa muista odottajista on kuitenkin kohdannut rokotuspisteellä viestintää, joka on ollut omiaan lisäämään epäröintiä. On saatettu korostaa, että rokotteen vaikutuksista sikiöön ei vielä tiedetä, tai kysyä, onko rokotettava odottaja varma päätöksestään. Päätös on ollut suurimmalle osalle odottajista hyvin vaikea, joten kun se on viimein tehty, toivoisi rokottavalta henkilökunnalta enemmän tukea naiselle.

Naiset ovat aliedustettuja useissa kliinisissä tutkimuksissa, ja raskaana olevat on pääosin poissuljettu tutkimuksista, toki yleensä ymmärrettävästi. On kuitenkin tilanteita, joissa myös raskaana olevan on suositeltavaa vastaanottaa lääkettä tai hoitoa, jonka vaikutuksista raskauteen ja sikiöön ei ole vielä kertynyt paljon tietoa, kuten nyt koronarokotuksissa. Tämä pitäisi ottaa vastaan arvokkaana panoksena terveydenhuollossa ja tutkimuksessa, jotta raskaana olevien hoitoa ja suosituksia voidaan jatkossa kehittää tutkimustulosten pohjalta.

Odottava äiti

Julkaisemme kirjoituksen

poikkeuksellisesti nimimerkillä.

Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide