Digitaalisen tunnistamisen hankkeelle tulisi ottaa aikalisä - Mielipide | HS.fi

Digitaalisen tunnistamisen hankkeelle tulisi ottaa aikalisä

Suomen digitaalisen tunnistamisen hankkeen aikataulutus on pahasti ristiriidassa EU:n ehdotuksen kanssa.

27.10.2021 2:00

Luotettava ja helppokäyttöinen sähköinen asiointi on elintärkeää digiyhteiskunnan kehitykselle. Kun myös oikeudellisesti merkittävä asiointi siirtyy yhä enemmän verkkoon, sosiaalisen median tunnuksilla tai käyttäjätunnus ja salasana -yhdistelmällä tehdyt kirjautumiset eivät enää riitä. Tarvitaan varmuus palvelun käyttäjän henkilöllisyydestä eli toimiva vahva sähköinen tunnistautuminen: nykyisin siis käytännössä verkkopankkitunnukset, sähköinen henkilökortti tai teleyritysten tarjoama Mobiilivarmenne.

Yhtenä pääministeri Sanna Marinin (sd) hallitusohjelman tavoitteena on edistää Suomen kansalaisten ja kaikkien Suomessa asuvien sähköistä tunnistautumista sekä toimivien tunnistusratkaisujen kehittymistä.

Valtiovarainministeriö asettikin kesällä lainsäädäntöryhmän valmistelemaan digitaalista henkilöllisyyttä koskevia lakimuutoksia. Jo muutamaa viikkoa ennen tätä Euroopan komissio julkaisi oman ehdotuksensa eurooppalaisesta digitaalisesta identiteetistä, jota voisi käyttää kansallisella identiteettilompakolla.

Vaikka valtion digi-identiteettihankkeen tavoitteet ovatkin olleet osin epäselviä, on päämäärä − kaikkien Suomessa asuvien sähköisen tunnistautumisen sekä toimivien tunnistusratkaisujen kehittymisen edistäminen − ehdottoman kannatettava. Asia on kuitenkin ratkaistavissa helpommin ja kustannustehokkaammin yhteistyöllä nykyisten ja mahdollisten uusien markkinatoimijoiden kanssa kuin valtion omalla ratkaisulla.

Valtiollisen tunnistusvälineen luomisessa ei ole kyse julkisesta palvelusta vaan toimivalle markkinalle pyrkivästä taloudellisesta toiminnasta. Valtion aiemmat tunnistushankkeet ovat olleet kalliita ja tuloksettomia. Kuluttajien siirtyminen käyttämään täysin uutta digitaalista tunnistuspalvelua on haasteellista, sillä suomalaiset ovat tottuneet käyttämään nykyisiä, toimivia tunnistusvälineitään.

Suomen digitaalisen henkilöllisyyden kehittämisen hanketta koordinoiva Digi- ja väestötietovirasto on kertonut käynnistävänsä osatoteutuksen ja hankinnat jo lokakuun 2021 aikana, kun taas Euroopan laajuista digi-identiteettiä koskevan EU-hankkeen teknisten rakenteiden ja lainsäädännöllisen viitekehyksen on arvioitu valmistuvan vasta lokakuussa 2022. Näiden aikataulujen yhteensovittaminen on käytännössä mahdotonta. Miten Suomi voisi saada aikaan EU-yhteensopivan ratkaisun tietämättä EU-hankkeen rajauksia?

Näyttää siltä, että Suomi on ajamassa omaa digitaalisen tunnistamisen hankettaan kuin käärmettä pyssyyn, vaikka siihen liittyy mahdollisia kilpailu- ja valtiontukioikeudellisia riskejä ja hankkeen aikataulutus on pahasti ristiriidassa EU:n ehdotuksen kanssa.

Nyt olisikin syytä ottaa aikalisä ja odottaa, millaisia vaatimuksia EU:sta on Suomelle tulossa. Ja kun komission ehdotus aikanaan realisoituu Euroopan laajuiseksi lupalompakoksi, se voidaan toteuttaa tehokkaimmin samassa aikataulussa muiden jäsenvaltioiden kanssa ja julkisten ja yksityisten toimijoiden välisellä yhteistyöllä.

Elina Ussa

toimitusjohtaja, FiCom ry

Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide