Nuoret yritykset ovat Suomen kansantalouden tulevaisuus - Mielipide | HS.fi

Nuoret yritykset ovat Suomen kansantalouden tulevaisuus

Auringonlaskun aloilta pitää kääntyä digitalisaation suuntaan, ja nuorille yrityksille on taattava menestymisen mahdollisuudet.

17.11.2021 2:00

Elintason kohentamiseen Suomessa tarvitaan ennen kaikkea uusia korkean tuottavuuden työpaikkoja, joissa työtuntia kohti syntyy paljon tuotosta. Vahva tuottavuuskasvu ei onnistu, ellei auringonlaskun aloilta käännytä digitalisaation suuntaan.

Ruotsi näyttää meille tietä. Työtunnit ovat Ruotsissa talousjärjestö OECD:n määritelmän mukaisella digitaalisella sektorilla kasvaneet vuosittain kaksi prosenttia. Sen päälle työtuntien tuottavuus on parantunut 2,4 prosenttia vuodesta 2010. Suomi on tällä sektorilla jälkijunassa, kuten tuottavuuslautakunnan uudessa raportissa todetaan. Mutta edellytykset päästä samaan vaunuun tai peräti veturin paikalle ovat mainiot.

Uudistuminen lähtee yritysdynamiikasta, jonka ytimenä ovat tyypillisesti nuoret mutta kuitenkin yli viisi vuotta vanhat yritykset. Ne ovat selvinneet alun raa’asti seulovasta markkinatestistä ja käyttävät uusia tekniikoita tehokkaasti. Niiden parhaimmisto on rajun kasvun kynnyksellä. Tutkimusten mukaan kasvuyritykset ovat nimittäin tyypillisesti nuoria. Ne myös kattavat hyvin merkittävän osan työllisyyden ja tuotannon kasvusta.

Esimerkiksi Mika Malirannan ja Paavo Hurrin analyysi kertoo, että OECD:n määritelmän mukainen kasvuyritysten joukko on sangen harvalukuinen – 0,3 prosenttia yrityksistä –, mutta se kattoi 28 prosenttia kaikkien jatkavien yritysten työpaikkojen luonnista Suomessa vuosina 2008–2011. Vuosina 2008–2014 tämä joukko kasvatti yrityssektorin tuotantoa 2,3 prosentilla, kun samalla ajanjaksolla yrityssektorin tuotanto sukelsi peräti 20 prosenttia. Paremmissa taloussuhdanteissa kasvuyritysten vaikutus olisi varmasti ollut vielä voimakkaampi.

Menestyäkseen nuoret kasvuyritykset tarvitsevat suotuisan ympäristön: osaavaa työvoimaa, osaavaa pääomaa, yrittäjyysasennetta ja oikeanlaisen verorakenteen.

Yrittäjyysasenne on kehittynyt myönteisesti. Opiskelijat kokosivat 2010-luvun alussa yhteen hajanaisen start up -kentän ja loivat teknologia- ja kasvuyritystapahtuma Slushin. Enää ei haaveilla urasta suuressa yrityksessä vaan elämästä yrittäjänä. Alamme nyt kerätä yrittäjyyden renessanssin hedelmiä.

Osaava pääoma – riskinottoon valmiit sijoittajat – on kasvulähteenä saanut uutta voimaa. Vuonna 2020 start up -yritysten saama rahoitus kaksinkertaistui edellisestä vuodesta noin miljardiin euroon. Samana vuonna kaikkiaan kaksitoista nuorta start up -yritystä keräsi yli 20 miljoonan euron pääomasijoituksen.

Suomessa on nyt parikymmentä nuorta yritystä, joista on tullut tai joista voi tulla yksisarvinen eli yli miljardin dollarin kasvuyritys. Tällaiset yritykset ovat toimialoillaan globaaleja markkinajohtajia. Listautuessaan niiden arvo voisi olla yli 20 prosenttia Helsingin pörssistä. Jostakin voisi tulla puolessa vuosikymmenessä pörssin arvokkain yritys.

Kymmenen vuoden päästä meillä voi olla sata uutta kasvuyritystä, joilla on sadan miljoonan euron liikevaihto – tai tätä vastaava uusi yrityskanta. Viennin arvona ja bruttokansantuotevaikutuksena mitattuna tämä vastaa nykyistä metsä- tai metallisektoria.

Nuoret yritykset joutuvat kilpailemaan osaavasta työvoimasta vanhojen yritysten kanssa. Kansantaloudessa tarvitaan siis kasvuyrittäjyyden rinnalle myös pienentyviä yrityksiä, jotka yhdessä sujuvan työperäisen maahanmuuton kanssa tarjoavat nuorille kasvuyrityksille työvoimaa.

Mekanismi saattaa vioittua, jos tehottomien vanhojen yritysten ja toimialojen palkanmaksukykyä lisätään yritystuilla. Niistä voi siis tulla nuorten kasvuyritysten näkymätön taakka. Myös kilpailukieltosopimukset ovat myrkkyä talouden uudistumiselle. Asia on vakava, sillä Euroopan keskuspankin kyselyjen mukaan osaavan työvoiman ja johtajien saatavuus on ollut Suomen pk-yritysten kasvueste jo kauan. Siinä joukossa kärvistelevät myös nuoret kasvuyrityksemme.

Talouden tulevaisuus näyttää aurinkoiselta. Meidän täytyy vain pitää huolta nuorten kasvuyritysten kannusteista ja toiminnan edellytyksistä.

Timo Ahopelto ja Mika Maliranta

Ahopelto on yrittäjä ja pääomasijoittaja Lifeline Ventures -yhtiössä. Maliranta on Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtaja sekä professori Jyväskylän yliopistossa.

Vieraskynät ovat asiantuntijoiden puheenvuoroja, jotka HS:n toimitus on valinnut julkaistaviksi. Vieraskynissä esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajien omia näkemyksiä, eivät HS:n kannanottoja. Kirjoitusohjeet: www.hs.fi/vieraskyna/.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide