Glasgow’n ilmastokokouksessa kamppaillaan oikeudenmukaisuudesta - Mielipide | HS.fi

Glasgow’n ilmasto­kokouksessa kamppaillaan oikeuden­mukaisuudesta

Ilmastokriisistä eniten kärsivien kehittyvien maiden näkökulmia ei ole enää varaa sivuuttaa.

31.10.2021 2:00

Vaikka ilmastonmuutos on yhteinen ongelma, vastuut sen ratkaisemisesta ovat erilaiset. Maiden historialliset vastuut päästöistä poikkeavat toisistaan: köyhimmät maat kärsivät ilmastokriisin seurauksista eniten, vaikka ne ovat vaikuttaneet siihen vähiten. Mailla on myös erilaiset mahdollisuudet rahoittaa ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sopeutumista ja siirtymistä vähähiilisyyteen.

Tämän epäsuhdan ratkaisemiseksi Pariisin ilmastosopimus velvoittaa rikkaita maita mobilisoimaan vuosittain sata miljardia dollaria kehittyvien maiden ilmastotoimiin. Kehittyvien maiden näkökulmasta rahoitustavoite ei ole kuitenkaan toteutunut sen paremmin kuin ilmastonmuutoksen rajaaminen alle 1,5 asteen. Esimerkiksi World Resources Institute arvioi myös Suomen jääneen taakse reilusta rahoitusosuudestaan.

Kyse ei ole kuitenkaan vain rahoitusvajeesta. Rahoitus kohdistuu nyt keskituloisiin eikä alimman tulotason maihin. Rahoittajat ovat painottaneet ilmastonmuutoksen hillintää, vaikka tarve sopeutua on monissa kehittyvissä maissa tärkeämpi tavoite. Lisäksi kehittyviä maita hiertää, että rahoitusta kanavoidaan lainoina. Ilmastokriisin ratkaisu uhkaa kasvattaa koronaviruksen runtelemien matalan tulotason talouksien velkataakka.

Kehittyvien maiden kritiikissä korostuu lisäksi menettelytapojen epäreiluus. Ilmastorahoituksen kohteita määritellään kansainvälisissä pankeissa ja rahoituslaitoksissa ylhäältä alaspäin, syrjittyjä väestöryhmiä kuuntelematta.

Vaikka ilmastorahoitus sijoitetaan lahjoittajamaissa tyypillisesti osaksi kehitysapua, kehittyvien maiden näkökulmasta kyse ei ole avusta. Pikemmin se nähdään välineenä, jolla rikkaiden valtioiden tulisi toteuttaa ilmasto-oikeudenmukaisuutta käytännössä.

Rahoituksen pitäisi turvata köyhien maiden oikeus kehitykseen. Ilmastorahoituksella ne pyrkivät turvaamaan kansalaistensa oikeudet turvalliseen elinympäristöön, peruspalveluihin ja puhtaaseen energiaan.

Erilaiset käsitykset rahoitusta koskevasta oikeudenmukaisuudesta ovat törmäyskurssilla Glasgow’n ilmastoneuvotteluissa. Kokouksessa tulisi löytää sopu niin nykyisten rahoituskäytäntöjen jämäköittämisestä kuin myös määritellä vuoden 2025 jälkeistä rahoitustavoitetta.

Aiemmissa neuvotteluissa tulkintoja oikeudenmukaisuudesta ovat ohjanneet rahoituksen kanavoijien intressit. Ilmastokriisistä eniten kärsivien kehittyvien maiden näkökulmia ei ole kuitenkaan enää varaa sivuuttaa.

Niko Humalisto

johtava vaikuttamistyön asiantuntija

Suomen Lähetysseura

Niina Ratilainen

vaikuttamistyön asiantuntija

Plan International Suomi

Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide