Suomalainen elintarvikeala kansainvälistyy, mutta hitaasti - Mielipide | HS.fi

Suomalainen elintarvikeala kansainvälistyy, mutta hitaasti

Suomen elintarvikeviennistä valtaosa on edelleen suurelle yleisölle näkymätöntä teollisten elintarvikkeiden, raaka-aineiden ja puolivalmisteiden vientiä.

6.11. 2:00

Riku Rantala kirjoitti kolumnissaan (HS Torstai 28.10.), että maailmanmatkoillaan hän ei ole törmännyt suomalaisiin elintarviketuotteisiin. Suomalaista ruokavientiä tehdään kuitenkin yhä enemmän.

Suomen elintarvikeviennistä valtaosa on edelleen suurelle yleisölle näkymätöntä teollisten elintarvikkeiden, raaka-aineiden ja puolivalmisteiden vientiä, joka ei näy kuluttajille myymälöissä. Suomalaisia tuotteita löytyy maailmalta erikoismyymälöistä, ravintoloista ja paikallisten ruokatehtaiden raaka-aineina, ei niinkään välttämättä suurista supermarketketjuista, joissa ne olisivat kaikkien nähtävillä.

Harva kuluttaja tietää nauttivansa suomalaisia tuotteita syödessään McDonaldsin gluteenittomia hampurilaissämpylöitä, juodessaan korealaista kaurajuomaa, lusikoidessaan Saksassa tehtyä mysliä tai nauttiessaan Kiinassa ravintolassa korkealaatuista possunlihaa. Kaikki nämä esimerkit edustavat Suomen ruokavientiä. Tällä hetkellä vielä suurin osa suomalaisista elintarvikkeista myydään maailmalle ilman, että niiden alkuperä näkyy kuluttajille saakka.

Kuluttajabrändien kehittäminen ja markkinoiminen maailmalla on erittäin kallista, ja suomalaisten yritysten kyky investoida näihin toimenpiteisiin on usein sangen vaatimaton. Me kaikki elintarvikeviennin parissa työskentelevät – niin yritykset kuin julkiset toimijat – haluamme muutosta ja teemme työtä kovasti sen eteen, että suomalaiset elintarvikkeet näkyisivät kuluttajille laajemmin.

Fakta kuitenkin on, että Suomen elintarvikeviennin historia laajemmin toteutettuna on hyvin lyhyt. Elintarvikevientiin alettiin laajemmin panostaa Suomessa vasta Venäjän markkinoiden osin sulkeuduttua vuonna 2014. Siihen asti noin 30 prosenttia elintarvikeviennistämme kohdistui Venäjälle. Vasta tämän jälkeen Suomessa on tehty enemmän työtä uusien markkinoiden avaamiseen ja yritysten elintarvikeviennin systemaattiseen auttamiseen.

Suomessa valtion panostus on perinteisesti priorisoitu muiden toimialojen vientiin, eivätkä painotukset elintarviketeollisuuden kansainvälistymiseen ole olleet kovin merkittäviä – toisin kuin vaikka Italialla, Ranskalla, Espanjalla, Irlannilla tai Tanskalla. Nämä maat ovat panostaneet elintarvikevientiin jo kymmeniä vuosia. Sama ero näkyy elintarvikeviennin resursseissa. Meidän pitääkin lisätä työtä, resursseja ja panoksia vientimme kehittämiseen. Tätä työtä on jaksettava tehdä pitkäjänteisesti.

Jo nyt tehdyllä työllä ruokaviennin edistämiseen on kuitenkin nostettu koko elintarvikealan osaamista ja avattu monelle yritykselle kansainvälisiä kasvun mahdollisuuksia. Samoin kiinnostus ruoka-alaa kohtaan on kasvanut merkittävästi ja alalle on tullut runsaasti uusia yrityksiä.

Ruokaviennin edistäminen lisää yritysten kasvua, kilpailukykyä, tuotteiden lisäarvoa ja työpaikkojen määrää Suomessa. Ja näin me kaikki löydämme tulevaisuudessa yhä enemmän suomalaisia tuotteita maailmalla matkatessamme.

Esa Wrang

ohjelmajohtaja (Food from Finland)

Business Finland

Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, jotka HS:n toimitus on valinnut ja toimittanut. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide