Kiina on vaihtanut suuntaansa avautumisesta sulkeutumiseen - Mielipide | HS.fi

Kiina on vaihtanut suuntaansa avautumisesta sulkeutumiseen

Kiina näytti 2010-luvun lopulla jopa syrjäyttävän Yhdysvallat kansainvälisenä tiennäyttäjänä. Nyt Kiina on kääntynyt vahvasti sisäänpäin.

27.11.2021 2:00 | Päivitetty 27.11.2021 8:47

Puoli vuosisataa sitten Kiina oli kulttuurivallankumouksen kourissa, köyhä, sekasortoinen ja eristynyt muusta maailmasta. Kun välit Neuvostoliittoon rikkoutuivat, Kiinalle jäi vain muutamia ystäviä. Tietoa Kiinasta tihkui maailmalle vain vähän.

Sitten kaikki muuttui. Lokakuun 1971 lopussa YK:n yleiskokous hyväksyi Kiinan kansantasavallan maailmanjärjestöön Kiinaa siihen asti edustaneen Taiwanin tilalle. Seuraavan vuoden alussa Yhdysvaltojen presidentti Richard Nixon kävi Pekingissä tapaamassa Mao Zedongia.

Sen jälkeen Kiina kasvatti ripeästi kansainvälisiä suhteitaan. Joulukuussa 1978 maan ylin johtaja Deng Xiaoping ilmoitti, että Kiina avaa myös kansantaloutensa.

Vuonna 1980 Kiinan kansantasavalta liittyi kansainväliseen valuuttarahastoon IMF:ään ja Maailmanpankkiin, ja rahahanat aukesivat. Kiina perusti rannikkokaupunkeihin erityistalousvyöhykkeitä ja houkutteli niihin sijoittajia.

Neljässäkymmenessä vuodessa Kiinan kansantulo henkeä kohti kasvoi yli 40-kertaiseksi. Samalla lähes 600 miljoonaa ihmistä muutti pois maaseudulta. Kiina kaupungistui, teollistui, vaurastui ja kansainvälistyi. Vuonna 2001 maa hyväksyttiin Maailman kauppajärjestön WTO:n jäseneksi.

Xi Jinpingin tultua valtaan vuonna 2012 kansainvälistymisen tahti kiihtyi. Toimikautensa aluksi Xi kiersi maailmaa ahkerammin kuin kukaan muu valtionjohtaja. Vuonna 2015 kuningatar Elisabet kestitti häntä Buckinghamin palatsissa, ja vuonna 2017 Xi oli presidentti Donald Trumpin vieraana tämän tilalla Floridassa.

Vuonna 2017 Xi osallistui ensimmäisenä Kiinan valtionjohtajana Davosin maailman talousfoorumiin. Alppikylään kokoontuneelle kansainväliselle talouseliitille Xi painotti globalisaatiota, vapaakauppaa, kestävän kehityksen tavoitteita ja Pariisin ilmastosopimusta. Puheen olisi voinut pitää minkä tahansa länsimaan johtaja, ja Trump loisti poissaolollaan. Kiina näytti astuvan maailmannäyttämöltä väistyvän Yhdysvaltojen tilalle.

Koronaviruskriisin aikana Kiina on taas kääntynyt sisäänpäin. Maa on suhtautunut pandemiaan nollatoleranssilla. Kiina on lähes tyystin sulkenut rajansa ja ylläpitää tiukkoja karanteenivaatimuksia.

Talouskasvun hiipumisesta huolestunut Xi julkisti viime vuonna uuden talouspolitiikan, joka painottaa kotimaista kysyntää mutta pysyy avoinna kansainväliselle kaupalle ja investoinneille. Kiina eristää kotimarkkinoitaan ja lisää omavaraisuuttaan.

Kiinan asevarustelu ja uho ovat nostattaneet voimakkaan vastareaktion. Yhdysvallat ja sen liittolaiset tiivistävät yhteistyötään muun muassa anglosaksimaista koostuvan Five Eyes -tiedusteluliittouman sekä Australian, Intian, Japanin ja Yhdysvaltojen muodostaman Quad-ryhmän kautta. Kiinan uhan torjumiseksi Australia tilasi Yhdysvalloilta ydinvoimalla käyviä sukellusveneitä.

Kiina on nyt takajaloillaan, ja suhteet ovat kiristyneet laajemminkin. Kiinalaiseen vähittäiskauppajättiin Alibabaan ja muuhun yritystoimintaan kohdistuneet rajoitukset ovat hermostuttaneet sijoittajia.

Kiinan opetusviranomaiset kieltävät länsimaisia arvoja ja ovat vähentäneet yhteistyötään ulkomaisten yliopistojen kanssa. Kouluihin on tuotu oppiaine ”Xi Jinpingin ajattelu”.

Myös tiedonkulku on vaikeutunut. Kiinassa toimivia kirjeenvaihtajia valvotaan entistä tarkemmin, ja toimittajia on joutunut lähtemään maasta. Google ja Facebook vetäytyivät Kiinasta kauan sitten, ja nyt myös Yahoo on saanut ”haastavasta liikeympäristöstä” tarpeekseen.

Xi kävi viimeksi ulkomailla vuoden 2020 tammikuussa. Tänä syksynä hän jätti väliin sekä Roomassa pidetyn G20-kokouksen että Glasgow’n ilmastokokouksen. Toissa viikolla kommunistipuolueen keskuskomitea hyväksyi Pekingissä päätöslauselman Xin historiallisesta merkityksestä. Se pohjustaa Xin kolmatta pääsihteerikautta.

Lähes 50 vuoden ajan Kiina avautui. Pitääkö meidän nyt oppia tulemaan toimeen sulkeutuvan Kiinan kanssa?

Robert Wihtol

Kirjoittaja on Asian Institute of Management -johtamiskorkeakoulun dosentti.

Vieraskynät ovat asiantuntijoiden puheenvuoroja, jotka HS:n toimitus on valinnut julkaistaviksi. Vieraskynissä esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajien omia näkemyksiä, eivät HS:n kannanottoja. Kirjoitusohjeet: www.hs.fi/vieraskyna/.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide