Kansalaisten valppaus auttaa ehkäisemään kasvituhoja - Mielipide | HS.fi

Kansalaisten valppaus auttaa ehkäisemään kasvituhoja

Kasvintuhoojahavaintojen tai -epäilysten ilmoittaminen kasvinterveysviranomaisille auttaa selvittämään tuhoojien esiintymistä jo alkuvaiheessa.

19.11. 2:00

Kasvinterveys on Suomessa vielä varsin hyvällä tasolla moneen muuhun Euroopan maahan verrattuna. Voidaan puhua jopa kasvinterveydellisestä kilpailuedusta.

Suurimmat uhat kasvinterveydelle aiheutuvat ilmastonmuutoksesta ja kansainvälisen kaupan sekä tavaraliikenteen kasvusta. Kasveille haitallisten mikrobi-, hyönteis- ja rikkakasvilajien eli kasvintuhoojien määrä on maassamme lisääntynyt, ja riski tuhoille on kasvussa.

Kasvintuhoojat saattavat pahimmillaan vaikuttaa kotimaisen raaka-aineen saatavuuteen elintarvikeketjussa. Ilmaston lämpenemisen myötä Suomessa menestyvien kasvien valikoima monipuolistuu, mutta samalla myös uusien tuhoojien leviämisriski lisääntyy. Viime kasvukaudella härkäpapupelloiltamme löytyi ensimmäistä kertaa lämpimissä olosuhteissa viihtyvää härkäpapupiilokas-tuhohyönteistä.

Ilmastonmuutoksesta voivat hyötyä myös jo oloihimme vakiintuneet kasvintuhoojat. Esimerkiksi kuusikoihin iskeytyvä kirjanpainaja on hyötynyt lämpimistä kasvukausista, ja tuhohyönteisen aiheuttamat metsätuhot ovat huolestuttavasti kasvaneet.

Kasvintuhoojat vaikuttavat haitallisesti luonnon monimuotoisuuteen ja hiilensidontaan. Lisäksi ne voivat heikentää metsien ja puistojen virkistyskäyttöarvoa. Helsingin Tokoinrannassa on kaadettu hevoskastanjoita puita vahingoittavan bakteeritaudin leviämisen estämiseksi. Tauti tarttuu helposti ja säilyy maassa pitkään, mistä syystä hevoskastanjan istutuksia on vähennetty.

Ennaltaehkäisy on avainasemassa hyvän kasvinterveyden turvaamiseksi. Tuhojen estämisen perusedellytys on, että kasvintuhoojaepäilyt saadaan varmistettua mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Turvalliset ja ympäristölle ystävälliset hallintamenetelmät edellyttävät entistä laaja-alaisempaa tutkimus- ja kehitystyötä.

Kasvinterveyden ylläpito vaatii aktiivista viestintää, neuvontaa ja alan toimijoiden välistä yhteistyötä. Kasvintuhoojien ennaltaehkäisy ja hallinta edellyttävät monipuolista osaamista, mikä korostaa tasokkaan koulutuksen merkitystä. Ammatillisissa ja korkeakouluopinnoissa onkin huolehdittava siitä, että tulevilla maa-, metsä- ja puutarhatalouden ammattilaisilla on hyvät edellytykset selviytyä vaativista kasvinterveyshaasteista.

Myös kansalaiset voivat edistää kasvinterveyttä. Ostamalla vain terveitä ja tarkastettuja kasveja sekä perehtymällä etämyynnin ja tuliaistuonnin riskeihin päästään jo pitkälle. Kasvintuhoojahavaintojen tai -epäilysten ilmoittaminen kasvinterveysviranomaisille auttaa selvittämään tuhoojien esiintymistä jo alkuvaiheessa ja siten merkittävästi vähentämään näiden haittavaikutuksia.

Hannu Kukkonen

metsänhoitaja, Kasvinsuojeluseura ry

Marja Jalli

erikoistutkija, Luonnonvarakeskus (Luke)

Juha Tuomola

tutkija, Ruokavirasto

Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide