Lobbauksen avoimuusrekisteri ei saa luoda uusia raja-aitoja - Mielipide | HS.fi

Lobbauksen avoimuusrekisteri ei saa luoda uusia raja-aitoja

Suomi saa ensimmäisenä Pohjoismaana avoimuusrekisterin.

16.11. 2:00

Laadukkaita ja kestäviä päätöksiä syntyy moniäänisen vuorovaikutuksen pohjalta. Tässä työssä tarvitaan eri asiantuntija- ja intressitahoja. Ne tuovat oman osaamisensa ja tietonsa yhteiseen valmistelupöytään. On tärkeä ymmärtää päätösten vaikutukset ennen kuin ne lopullisesti tehdään.

Avoimuus on vuorovaikutuksessa keskeinen periaate. Tämän takia on tärkeää, että lobbauksen avoimuusrekisterin mietintö on saatu valmiiksi (HS 30.10.). Suomi saa ensimmäisenä Pohjoismaana valtion tason päätöksentekoon liittyvän lakisääteisen avoimuusrekisterin.

Peruspaalut avoimuusrekisterille asetti keväällä 2019 työskennellyt parlamentaarinen työryhmä, jota johdin eduskunnan puhemiehenä. Työryhmä asetti tavoitteeksi, että päättäjät saavat rekisteristä tietoa heihin vaikuttavien toimijoiden roolista. Kansalaiset saavat rekisteristä tietoa toimijoista, jotka pyrkivät vaikuttamaan päätöksentekoon. Edunvalvontatyötä tekevät voivat rekisterin avulla avata toimintaansa.

Lobbauksen avoimuusrekisterin pitää vahvistaa avoimuutta, mutta se ei saa luoda uusia raja-aitoja eikä raskasta hallinnollista taakkaa. Suomen menestymisen vahva voima on ollut monipuolinen yhteistyö julkisen, yksityisen ja kolmannen sektoreiden kesken. Tätä kolmiyhteyttä ei uudella sääntelyllä saa vaikeuttaa.

Tarkoituksena on asettaa rekisterivelvoite lobbausta ammattimaisesti harjoittaville organisaatioille ja henkilöille. Kyse on muun muassa työmarkkina-, toimiala- ja kansalaisjärjestöistä sekä vaikuttajaviestintätoimistoista ja yrityksistä.

Velvoitetta ei pidä kohdistaa satunnaisiin kannanottoihin ja ruohonjuuritason kansalaisvaikuttamiseen. Yksityishenkilö, joka on yhteydessä omassa asiassaan päättäjään, ei ole lobbari. Sääntely ei saa vaikeuttaa kansanedustajien vaalipiireissä tapahtuvaa yhteydenpitoa yritys- ja järjestökenttään.

Lobbaus kohdistuu Suomessa kansanedustajiin ja ministereihin sekä ministeriöiden keskeisimpiin viranhaltijoihin. Valtion virastot eivät Jyväskylän yliopiston tekemän Lobbauksen nykytila Suomessa -tutkimuksen mukaan näyttäydy keskeisenä lobbauksen kohteena.

Nyt valmistunut mietintö esittelee kolme vaihtoehtoa rekisterin soveltamisalaksi. On tärkeätä, että avoimuusrekisterin soveltamisalaksi otetaan ensi vaiheessa eduskunta ja ministeriöt. Avoimuusrekisterin laajentaminen esimerkiksi valtion virastoihin sekä kunta- ja maakuntatasolle on hyvä ottaa pohdintaan vasta sitten, kun on riittävästi kokemuksia rekisterin toimivuudesta.

Avoimuusrekisterin tehtävänä on avata ensisijaisesti lainsäädäntöön ja budjettivaltaan liittyvää vaikuttamistyötä. Tämä on syytä pitää kirkkaasti mielessä, kun lakiesitys viimeistellään avoimen ja laajan lausuntokierroksen jälkeen valmiiksi. Uusi sääntely ei saa vaikeuttaa päättäjien ja eri asiantuntija- sekä intressitahojen välistä vuoropuhelua.

Paula Risikko

kansanedustaja (kok), joka eduskunnan puhemiehenä keväällä 2019 johti avoimuusrekisterin parlamentaarista työryhmää.

Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, jotka HS:n toimitus on valinnut ja toimittanut. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide