Hyvä vanhuus edellyttää myös hyvää suuhygieniaa - Mielipide | HS.fi

Hyvä vanhuus edellyttää myös hyvää suuhygieniaa

Suun sairaudet polarisoituvat – pieni osa kansalaisista kuluttaa suurimman osan hoitopalveluista.

17.11.2021 2:00

Maailman terveysjärjestön WHO:n päättäjät kehottavat tämän vuoden päätöslauselmassaan jäsenvaltioita tarttumaan suun terveyden ja kansantautien tärkeimpiin riskitekijöihin, kuten korkeaan sokerin kulutukseen, tupakointiin ja haitalliseen alkoholin kulutukseen. Lisäksi he suosittelevat siirtymistä perinteisestä korjaavasta hammashoidosta ehkäisevään ja terveyttä edistävään toimintaan kotona, koulussa ja työpaikoilla.

Suomessa suun terveydenhuolto edustaa noin 13 prosenttia perusterveydenhuollon menoista. Maailman terveysjärjestön maaraportin mukaan suun terveydenhuolto on kolmanneksi suurin menoerä suomalaisten kotitalouksien terveysmenoissa heti lääkkeiden ja avohoidon palvelujen jälkeen.

Sote-uudistuksen toteutus ja erilaisten rahoitusmallien purkaminen mahdollistavat suun terveydenhuollon kehittämisen. Suun valtasairaudet ovat ehkäistävissä ja tarvittaessa ne voidaan niiden alkuvaiheessa helposti hoitaa. Suomessa hammaslääkäreitä on nykyisillä koulutusmäärillä riittävästi – kunhan he voivat tehdä oikeita asioita, oikeaan aikaan ja oikeissa paikoissa. Suurin osa tervehampaisista lapsista ja nuorista aikuisista tarvitsee vain tukea omahoidolleen ja hyvin vähän korjaavia toimenpiteitä. Onneksi meillä on koulutettu suuhygienistejä niihin tehtäviin.

Aikuisten hampaattomuus häviää, paikkoja uusitaan ja amalgaamisukupolvi joko hoitaa suunsa omakustanteisesti kruunuin ja implantein – tai ei ollenkaan. Huono suuhygienia on yhteydessä heikkoon elämänlaatuun: hyvän vanhuuden takaamiseksi tarvitaan apua suuhygienian ylläpitoon kotona ja laitoksissa. Erikoishoito on välttämätöntä vaativien tapausten ratkaisemiseksi. Suun sairaudet polarisoituvat – pieni osa kansalaisista kuluttaa suurimman osan hoitopalveluista. Palvelut koskettavat suhteettomasti köyhiä ja sosiaalisesti huono-osaisia.

Suun terveydenhuollon kehittämisen ei tule perustua vain perinteisiin hammaslääkärikäynteihin. Moniongelmaiset tarvitsevat ammattilaisten tukea myös omassa elinympäristössään. Akuutit ongelmat on toki voitava ratkaista yhdellä käynnillä, mutta päivystyshoidot ovat kuin laastaria murtumiin. Hoidon tarve on arvioitava ja ratkaistava yhteistyössä työryhmässä, jossa eri koulutuksen omaavat ammattilaiset kohtaavat potilaan hänen tarpeensa mukaisesti. Onneksi monialainen oppiminen on nousukiidossa lääketieteen opetuksessa – hammashoito mukaan lukien.

Suun terveys on osa kokonaisterveyttä ja hyvää elämänlaatua. Tietämättömyys omahoidosta ja sen merkityksestä on harvoin todellinen este terveyttä edistävälle toiminnalle. Tiedosta on pitkä matka terveyttä edistävään käyttäytymiseen. Vain laaja ja yhteiset riskitekijät huomioiva tavoitteellinen terveyden edistämistoiminta voi edistää suuterveyttä ja sen tasa-arvoa osana hyvää yleisterveyttä matkalla jälleen Maailman terveysjärjestön suun terveydenhuollon mallimaaksi.

Heikki Murtomaa

suuterveystieteen emeritusprofessori

Helsingin yliopisto

Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, jotka HS:n toimitus on valinnut ja toimittanut. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide