Talouden ”kaiken kuplan” juhlahuuma on viime viikot vain kiihtynyt ja kiihtynyt – mutta kaikki juhlat loppuvat joskus - Mielipide | HS.fi

Talouden ”kaiken kuplan” juhla­huuma on viime viikot vain kiihtynyt ja kiihtynyt – mutta kaikki juhlat loppuvat joskus

Markkinoiden nousu erityisesti Yhdysvalloissa on nyt historiallisen kiivasta.

21.11. 2:00 | Päivitetty 21.11. 7:02

”Minä tunnen kuinka vauhti kiihtyy / Tule mukanani juhlimaan / Tää on paikka, jossa kansa viihtyy!”

Näitä Matin ja Tepon 80-luvun iskelmän sanoja kierrättävän popyhtye Portion Boysin kesähitti Vauhti kiihtyy pauhaa yhä suomalaisten musiikkilaitteissa. Kuunteluja on miljoonia.

Sanat tiivistävät myös syksyn tunnelmat taloudessa. Käynnissä on mukaan kutsuva juhlahuuma, jonka tempo vain nousee.

Koronakuopan jäätyä taakse nousukiito on jatkunut hurjaa vauhtia. Erityisen kovaa nousu on ollut Yhdysvalloissa.

New Yorkissa teknologiaan painottuva Nasdaq-indeksi on jo noin 60 prosenttia korkeammalla kuin ennen pandemiaa. Marraskuun alussa S&P500-yleisindeksi nousi kahdeksana päivänä peräkkäin uuteen ennätykseen – vastaavaa nähtiin viimeksi vuonna 1997. Yhdysvaltojen osakemarkkinoiden lämpötilaa mittaava Shillerin voittokerroin hätyyttelee myös kohta ennätystään. Edellinen on peräisin 2000-luvun taitteen teknohuumasta.

Osakkeiden kallistumiselle on perusteitakin: yritykset ovat tehneet hyviä tuloksia ja ylittäneet pandemian alas painamat odotukset. Toisaalta markkinoilla velloo keskuspankkien ja valtioiden koronaelvytyksen jäljiltä valtavasti rahaa.

Korot ovat olemattomat. Kun esimerkiksi valtionlainoista ei enää saa juuri tuottoa, sijoittajien kannattaa siirtää pääomiaan yhä omaperäisempiin kohteisiin, joissa tuottoa voisi olla tarjolla. Rahaa on virrannut jo niin pitkään niin monenlaisiin omaisuusluokkiin, että markkinoilla puhutaan ”kaiken kuplasta”.

Lue lisää: ”Kaiken kupla” vain paisuu, mutta ketä kiinnostaa?

Suomalaisesta kuriiriyhtiö Woltista ei olisi maksettu seitsemää miljardia euroa ostajayhtiö Doordashin osakkeina, ellei kuriirifirmoihin olisi virrannut valtavia määriä tuottoa etsivää pääomaa. Kun juhla kiihtyy, spekulaatio vain lisääntyy. Kryptomarkkinoita seuraavan Coinmarketcap-sivuston mukaan näiden ”valuuttojen” laskennallinen markkina-arvo on vajaat kolme biljoonaa dollaria. Vielä vuoden alussa arvo oli noin 800 miljardia.

Talouslehti Financial Times otsikoi viime viikolla markkinoiden siirtyneen fomo-vaiheeseen (fear of missing out). Silloin viimeisetkin vitkuttelijat ryhtyvät ostajiksi. ”Markkinoista on tullut videopeli”, Man Group -vipurahaston johtaja Peter van Dooijeweert sanoi Financial Timesissa. ”Tämä on kuin Candy Crush.”

Suomessa ja Euroopassa meno ei ole aivan yhtä villiä. Silti täälläkin tapahtuu. Helsingissä First North -markkinapaikalle oli marraskuun alkuun mennessä ilmaantunut 14 uutta yhtiötä, pörssin päälistalle kuusi – ja lisää on luvassa.

Nousu näkyy myös reaalitaloudessa – pelko työttömyydestä on vaihtunut peloksi työvoimapulasta. Viime viikolla työ- ja elinkeinoministeriö ennusti, että pandemiaa edeltävä työllisyysaste ylittyy jo tänä vuonna. Vuonna 2023 sen pitäisi olla jo lähellä hallituksen tavoittelemaa 75 prosenttia. Pitkällä aikavälillä kuva ei tosin ole ruusuinen: Suomi voi jopa jäädä pandemiaa edeltäneistä ennusteista, HS kertoi keskiviikkona.

Lue lisää: Suomen talous nilkuttaa hitaasti taantumasta eikä pysy pitkän ajan kuluessa kilpailijoiden vauhdissa: Talouteen voi iskeä ilkeä hystereesi

Suomi ei siis tässäkään asiassa ole Amerikka. Mutta jos markkinat alkaisivat yskiä New Yorkissa, tauti tuskin pysähtyisi Atlantin valtamereen.

”Kaiken kuplan” romahdusta on odotettu jo vuosi: hintoja ihmeteltiin HS:ssä jo ennen pandemiaa. Talouden vaikein tehtävä on ennustaa käänteen ajankohta – minäkään en olisi työkseni kirjoittamassa tätä kolumnia, jos sen osaisin tehdä. Kurssit voivat yhä myös nousta.

Silti aina kun vauhti kiihtyy, kannattaa muistaa Matti, Teppo ja Portion Boys. Poppoon laulussa juhlijoille vakuutetaan, että ”monen tunnin päässä aamu on”. Mutta kuten pikkujoulut, kaikki juhlat loppuvat joskus.

Kirjoittaja on talouden ja politiikan toimituksen esihenkilö.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide