Jaksollinen kasvatus turvaa metsän monimuotoisuuden - Mielipide | HS.fi

Jaksollinen kasvatus turvaa metsän monimuotoisuuden

Lahopuuta ei synny jatkuvan kasvatuksen metsässä yhtään enempää kuin jaksollisessa kasvatuksessa.

24.11. 2:00

Professori Timo Pukkala asettui HS:n haastattelussa (14.11.) kannattamaan metsien hoidossa niin sanottua ”jatkuvaan kasvatukseen perustuvaa metsänkasvatusta”. Perusteluina hän esitti, että sen hyödyt luontoarvoille ovat moninkertaiset verrattuna jaksolliseen kasvatukseen.

Hän mainitsi esimerkkinä suuret elävät ja kuolleet puut, ”joita useimmissa talousmetsissä ei ole lainkaan”. Vähän myöhemmin hän kuitenkin totesi, että jatkuvassa kasvatuksessa järeimmät puut korjataan talteen ja loput jätetään kasvamaan. Jaksollisessa kasvatuksessa on jo lähes kolmenkymmenen vuoden ajan jätetty säästöpuita uudistushakkuualoille.

Pohjoisissa havu- ja sekametsissä metsän eri kehitysvaiheilla avoimesta alasta vanhaan metsään on todettu olevan suuri merkitys metsien monimuotoisuudessa. Niillä on jopa suurempi merkitys kuin erilaisilla kasvupaikoilla. Eniten yhteen kehitysvaiheeseen sopeutuneita lajeja on toisaalta avoimella, puuttomalla metsämaalla, toisaalta vanhassa metsässä. Avoimella alalla elää lajeja, jotka tarvitsevat valoisaa, lämmintä, kuivaa ja avointa tilaa. Vanhassa metsässä tärkein tekijä on lahopuu.

Jatkuvassa kasvatuksessa metsä on käytännössä koko ajan samassa, muuttumattomassa tilassa, jossa elävät vain tietyt metsälajit. Se kaventaa olennaisesti monimuotoisuutta.

Lahopuuta ei synny jatkuvan kasvatuksen metsässä yhtään enempää kuin jaksollisessa kasvatuksessa. Molemmissa kuolleet ja lahot puut voidaan jättää korjaamatta tai tehdä lahopuuta keinollisesti. Näin on menetelty jaksollisessa kasvatuksessa jo 1990-luvulta lähtien.

Lopussa Pukkala mainitsi muutamia esimerkkejä metsien hoidossa viime aikoina tapahtuneista, luontoa huomioon ottavista muutoksista. Samansuuntaisia muutoksia on toteutettu jaksollisessa kasvatuksessa jo usean vuosikymmenen ajan.

Erkki Annila

professori emeritus, Espoo

Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide