Suomeen investoivia ulkomaisia yrityksiä pitää arvostaa enemmän - Mielipide | HS.fi

Suomeen investoivia ulkomaisia yrityksiä pitää arvostaa enemmän

Ulkomaalaisomisteiset yritykset työllistävät Suomessa noin 300 000 ihmistä ja tuovat kymmenien miljardien eurojen vientitulot.

19.11.2021 2:00 | Päivitetty 19.11.2021 7:37

Tänään perjantaina julkistetaan tasavallan presidentin kansain­välistymis­palkinnot, ja mukana on ensimmäistä kertaa uusi palkintosarja ulkomaisille yrityksille Suomessa.

Suomessa toimivat ulkomaiset yritykset ansaitsevat nykyistä enemmän huomiota. Tytäryhtiötaloudesta on tähän asti puhuttu liian kielteiseen sävyyn ymmärtämättä, kuinka paljon vientiä, työpaikkoja ja verotuloja ulkomaalaisomisteiset yhtiöt lopulta tuovat.

Mediassa ulkomaiset sijoittajat saatetaan rinnastaa jopa rosvoihin, jotka ostavat suomalaisia yrityksiä viedäkseen työpaikat toisaalle ja voitot veroparatiiseihin.

Suomalaisia yrittäjiä taas moititaan siitä, että omistajina he myyvät yrityksensä liian varhain vieraille saalistajille. Sijoittajien väitetään poimivan rusinat pullasta myymällä parhaat palat ulkomaille.

Vain noin prosentti Suomessa toimivista yrityksistä on ulkomaalais­omistuksessa, mutta ne työllistävät noin 300 000 ihmistä eli viidenneksen yksityisellä sektorilla työskentelevistä. Suomalaisia yrityksiä on kansainvälisellä rahalla myös pelastettu konkursseilta.

Ulkomaalaisomisteisten yhtiöiden liikevaihto yltää noin sataan miljardiin euroon. Vientituloja niistä kertyi viime vuonna 26 miljardia euroa, miltei kolmannes Suomen viennin arvosta. Verotuottoina tämä merkitsee noin 20:tä miljardia euroa, mukaan lukien yhtiö-, ansiotulo- ja arvonlisäverot.

Uudet investoinnit tuovat välittömästi kasvua, ja yrityskaupan jälkeen moni paikallaan polkenut yhtiö on lisännyt myyntiään ja henkilöstöään.

Yhteiskunta hyötyy näistä investoinneista, ja suomalaiset yritykset pääsevät uuden isännän mukana suurten kansainvälisten brändien maailmanlaajuisiin verkostoihin.

Suomessa kehitetty ehkäisykierukka tuskin olisi koskaan ylittänyt miljardin euron myyntiä ilman saksalaisen Bayerin myyntiverkostoa. Lukuisat teknologiayhtiöt olisivat jääneet kamppailemaan kasvukipujensa kanssa ilman kansainvälistymistä, jos teollisuusjätti Schaeffler ei olisi investoinut Suomeen.

Suurille ja tunnetuille yhtiöille avataan ovia, joita pienet kotimaan kasvuyritykset eivät yllä edes kolkuttamaan. Suurimpien yritysveron maksajien joukossa on ulkomaalaisomisteisia yhtiöitä, kuten ABB ja Sandvik.

Suomi haluaa olla teknologian huippumaa ja nostaa tutkimus- ja kehitysinvestointien tason nykyisestä alle kolmesta prosentista neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta. Niissä lukemissa osuus on viimeksi ollut Nokian parhaimpina vuosina. Yksin tekemällä se tuskin onnistuu. Tarvitaan ulkomaisia investointeja, joista osa suuntautuu tutkimukseen.

Ulkomaisten yritysten osuus tutkimus- ja tuotekehitysmenoista on Suomessa peräti 28 prosenttia, mutta investoinnit eivät tule itsestään.

Suomessa on pidettävä huolta yritysten toimintaedellytyksistä, ja maamme vahvuuksia on myytävä maailmalla. Muualta katsottuna Suomi on pieni ja syrjäinen maa. Esimerkiksi saksalaisilla yrityksillä on vaihtoehtoja. Miksi investoida Suomeen, kun Hollanti on lähempänä, Espanjassa on enemmän työvoimaa tai Virossa kustannukset ovat pienempiä?

Suomen pitää olla paras voittaakseen. Tämä koskee niin osaamista, työvoiman saatavuutta, verotusta, infrastruktuuria kuin lupakäytäntöjäkin – ja kaikkea sitä, mikä ohjaa yritysten valintoja.

Talousjärjestö OECD:n tekemän tutkimuksen perusteella on selvää, että Suomen pitää edelleen nopeuttaa lupamenettelyjä. Erityisesti pitkät valituskierrokset eri oikeusasteissa lisäävät investoijien riskejä. Yritysten sähköistä rekisteröintiä pitää helpottaa sekä osaavan kotimaisen ja ulkomaisen työvoiman saatavuutta parantaa.

Suomea pitää markkinoida ahkerasti ja herätellä ulkomaisia yrityksiä huomaamaan, että meille kannattaa tulla. Vastaavasti suomalaisten on syytä herätä ja huomata, mitä kaikkea hyvää ulkomaiset emoyhtiöt voivat meille tarjota. Tytäryhtiötalous on ollut ilmeisen väärin ymmärretty käsite.

Antti Aumo

Kirjoittaja on johtaja Business Finlandin Invest in Finland -yksikössä.

Vieraskynät ovat asiantuntijoiden puheenvuoroja, jotka HS:n toimitus on valinnut julkaistaviksi. Vieraskynissä esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajien omia näkemyksiä, eivät HS:n kannanottoja. Kirjoitusohjeet: www.hs.fi/vieraskyna/.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide