Ilmastonmuutos ja luontokato on tuotava näkyville mediassa kautta linjan - Mielipide | HS.fi

Ilmastonmuutos ja luontokato on tuotava näkyville mediassa kautta linjan

Uutisointi luontokadosta, monimuotoisuuden hupenemisesta ja ilmaston lämpenemisestä ei voi jäädä yksittäisten juttujen varaan. Nämä aiheet tulisi sisällyttää kaikkeen tiedonvälitykseen.

24.11. 2:00

Anni Kytömäki kirjoitti (HS 14.11.) hienosti kaunokirjallisuuden mahdollisuuksista käsitellä ihmiskunnan kipukysymyksiä. Kaunokirjallisuus voi lisätä ymmärrystä vaikeistakin asioista esimerkiksi empatian keinoin.

Tiedotusvälineiden mahdollisuudet ovat vähintään yhtä hyvät ja yleisö on laajempi kuin fiktiolla. Medialla on vapaassa yhteiskunnassa tärkeä rooli tiedonvälittäjänä ja vallan vahtikoirana.

Helsingin Sanomilla on ollut oma ilmastokirjeenvaihtaja, ja nyt syksyllä aloitti luontokatoon erikoistunut kirjeenvaihtaja. Kiitän erikoistoimittajia mielenkiintoisista jutuista ja tilannepäivityksistä. Ongelma yksittäisissä teemajutuissa piilee kuitenkin siinä, että niitä lukevat lähinnä aiheesta jo valmiiksi kiinnostuneet ihmiset – ilmastonmuutos tai luontokato eivät yllä klikkiuutisten top kymppiin eivätkä edes painetun lehden luetuimpiin juttuihin.

Tänä päivänä tuntuu erikoiselta, että esimerkiksi ajokortti-iän laskeminen 17 ikävuoteen uutisoitiin Suomen kaikissa isoissa medioissa ainoastaan liikenneturvan näkökulmasta. Jutut, joissa ylistetään ekologista pientaloasumista julkisen liikenteen katvealueella, eivät myöskään herätä luottamusta. Jään miettimään, kuinka ekologinen asumisratkaisu voi olla, jos sen ylläpitämiseen tarvitaan omaa autoa.

Lukijana haluaisin tietää vaikkapa, mitä tapahtuu rakenteilla olevan jäähallin hukkalämmölle. Voisiko sitä hyödyntää viereisen uimahallin rakentamiseen, jos näitä energiasyöppöjä aiotaan rakentaa tulevaisuudessa joka tapauksessa?

Vastaavia ilmastonäkökulmasta esitettyjä kysymyksiä voi esittää lähes jokaisesta arkeamme koskettavan jutun aiheesta. Glasgow’n ilmastokokouksen jälkeen olisi tärkeää nostaa keskusteluun myös vaikeita teemoja. Esimerkiksi mistä meidän ihmisten on oltava valmiita luopumaan, jos todella aiomme pysäyttää ilmastonmuutoksen ja luontokadon? Kenellekään ei ole epäselvää, että elämäntapamme tällaisenaan on kestämätön. Kuka esittää vaikeat kysymykset, jos toimittajat eivät sitä tee?

Elinkeinoelämän valtuuskunnan (Eva) arvo- ja asennetutkimuksesta tältä vuodelta käy ilmi, että 71 prosenttia suomalaisista pitää ilmastonmuutosta aikamme suurimpana ympäristöuhkana, jonka torjumiseksi on ryhdyttävä tehokkaisiin toimiin kaikissa maissa. Uutisointi ihmiskunnan suurimmista ongelmista: luontokadosta, monimuotoisuuden hupenemisesta ja ilmaston lämpenemisestä ei voi jäädä yksittäisten juttujen varaan. Nämä aiheet tulisi johdonmukaisesti sisällyttää kaikkeen tiedonvälitykseen. Vähintäänkin rakentamiseen, teollisuuteen, maa- ja metsätalouteen ja liikenteeseen liittyvissä jutuissa ilmastonäkökulma tuntuisi oikealta vaihtoehdolta.

Kaisa Eskola

Helsinki

Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.

Oikaisu 24.11. klo 12.55: Jutussa on täsmennetty aikamuotoa Helsingin Sanomien ilmastokirjeenvaihtajaa koskevassa kohdassa.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide