Pandemian aikana kasvaneella lähisuhdeväkivallalla on pitkäaikaisia vaikutuksia - Mielipide | HS.fi

Pandemian aikana kasvaneella lähisuhdeväkivallalla on pitkäaikaisia vaikutuksia

Uhrit, joista suurin osa on naisia, tarvitsevat paljon tukea selviytyäkseen. Ensimmäinen askel väkivallan pysäyttämisessä on hiljaisuuden murtaminen.

25.11. 2:00

Marraskuun 25. päivänä vietetään YK:n kansainvälistä naisiin kohdistuvan väkivallan vastaista päivää. Maailmanlaajuisesti on nähty, että koronavirus­pandemialla on ollut vaikutuksia lähisuhdeväkivallan kärjistymiseen. Tämä on tilanne myös Suomessa.

Pandemian myötä liikkumista on rajoitettu, jonka seurauksena ihmiset ovat sulkeutuneet koteihinsa. Koti voi olla lähisuhdeväkivallan uhreille vaarallisin paikka. Kevään 2020 aikana turvakodeissa oli enemmän vapaita paikkoja kuin aiemmin, mutta samaan aikaan poliisi tiedotti kotihälytysten määrän lisääntyneen. Pandemia ja sen tuomat rajoitukset ovat pahentaneet lähisuhdeväkivallan uhrien tilannetta entisestään.

Suomessa lähisuhdeväkivalta on suuri ongelma. EU-maista Suomi on tilastojen kärkipäässä: Suomessa naiset joutuvat toiseksi eniten väkivallan uhreiksi koko unionissa. Tilastokeskuksen raportista selviää, että lähisuhdeväkivalta on sukupuolittunut ilmiö: 75,2 prosenttia aikuisista uhreista oli naisia. Uhrien kokonaismäärästä 21,3 prosenttia oli lapsia.

Suomessa joka toinen nainen kertoo kokeneensa fyysistä tai seksuaalista väkivaltaa elämänsä aikana. Miehet ja naiset kertovat kokeneensa saman verran väkivaltaa parisuhteissa, mutta naiset kärsivät useammin vakavasta väkivallasta ja väkivallan aiheuttamista vakavista vammoista. Vuosina 2010–2019 parisuhdeväkivallan uhrina kuoli vuosittain keskimäärin 14 naista. Jokainen kuolonuhri on liikaa.

Väkivalta ei ole hyväksyttävää missään muodossa. Meidän tulee rakentaa turvallisempi yhteiskunta kaikille. Tämä vaatii, että lähisuhdeväkivallan uhrien välttämättömät palvelut taataan ja rakenteita vahvistetaan tulevilla hyvinvointialueilla.

Jotta yhteiskunta onnistuisi tehtävässään, tarvitsemme vahvan poliittisen tahtotilan väkivallan ennalta ehkäisemiseksi. Ensimmäinen askel väkivallan pysäyttämisessä on hiljaisuuden murtaminen.

Suomen kansallinen väkivaltaobservatorio on kansalaisjärjestöjen, tutkijoiden ja yksityis­henkilöiden muodostama verkosto naisiin kohdistuvaa väkivaltaa vastaan. Valoa, ei väkivaltaa on verkoston vuosittain järjestämä kampanja. Tänä vuonna kampanja suuntaa katseet pandemian jälkeiseen aikaan. Haluamme kiinnittää huomion lähisuhde­väkivallan uhreihin, jotka tarvitsevat paljon tukea selviytyäkseen pandemian pitkäaikaisista vaikutuksista.

Pia Sundell

Barnavårdsföreningen, Suomen kansallisen väkivaltaobservatorion puheenjohtajajärjestö

Anne Nickström

Barnavårdsföreningen

Katariina Ainasoja

Naisjärjestöt yhteistyössä Nytkis ry

Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide