Mikä on tehnyt työllisyyden kuntakokeilujen alusta tahmean? - Mielipide | HS.fi

Mikä on tehnyt työllisyyden kuntakokeilujen alusta tahmean?

Muutos ei tapahdu sillä, että siirretään vastuu valtiolta kunnille ja jatketaan kuten ennenkin. Suurimman muutoksen on tapahduttava jokaisen toimijan ajattelutavassa.

22.11. 2:00

Helsingin Sanomien jutussa (16.11.) työllisyyden kuntakokeiluista käytiin läpi HS:n lukijoiden omakohtaisia kokeilukokemuksia. Näitä kokemuksia ei ole syytä kyseenalaistaa.

Sen sijaan Kuntaliitto haluaa avata kuntakokeiluihin liittyvää uutisointia, sillä se antaa aivan liian yksipuolisen kuvan kokonaisuudesta.

Kun arvioidaan sitä, miten työllisyyden kuntakokeilut ovat lähteneet liikkeelle, on perusteltua nostaa esille ainakin muutamia tekijöitä. Kuntakokeilujen tilannetta vaikeuttaa koronavirusaikana ja jo sitä ennen syntynyt merkittävä suunnitelmavelka. Suunnitelmavelalla tarkoitetaan tilannetta, jossa työttömälle ihmiselle tehtävä työllistymissuunnitelma on joko päivittämättä tai kokonaan tekemättä. Peräti 66 prosentilla asiakkaista on ollut suunnitelmavelkaa syyskuussa 2021.

Suunnitelmavelkaa voidaan selittää pandemialla ja sen myötä 1.5.2020–31.1.2021 välisenä aikana käytössä olleella poikkeussäännöksellä. Poikkeussäännöksen perusteella työ- ja elinkeinotoimistoilla oli enemmän harkintaa haastatteluiden järjestämisessä.

Poikkeussäännös ei kuitenkaan yksinään selitä asiaa, sillä velkaa on kertynyt jopa vuodesta 2013. Palvelujärjestelmä ei palvele parhaalla mahdollisella tavalla. Syinä ovat jatkuvat muutokset, byrokratia ja niukat resurssit.

Niukkuus näkyy myös rekrytoinneissa. Mistä kunnat saavat kuntakokeilujen palvelukseen osaajia, jos heitä ei kerta kaikkiaan ole saatavilla? Lisäksi osa siirtyi te-toimistoista vastentahtoisesti, mikä ruokkii osaltaan kielteistä ilmapiiriä.

Te-taustaisilla virkailijoilla on erinomaiset tiedot ja taidot käytössä olevista ohjelmista sekä järjestelmistä. Heitä on monin paikoin kuormitettu uusien työntekijöiden perehdyttämisellä.

Myös valtion ja kuntien eroavaisuudet työn tekemisen tavoissa ja kulttuurissa selittävät kuntakokeilujen haastavaa alkua. Uuden ja yhteisen kulttuurin luominen ei tapahdu itsekseen eikä hetkessä. Te-palveluissa työskentelevien on tämän taakan ohella otettava nopeasti haltuun muun muassa pohjoismainen työvoimapalvelumalli ja te-digi. Tämän kaiken keskellä pitää kehittää uutta ja innovatiivista sekä palvella asiakkaita laadukkaasti.

Työllisyydenhoidon pysyvä siirto kuntiin tulee vuoden 2024 aikana, joten muutos tulee olemaan jatkuvasti läsnä.

Kun yhdistetään kuntien, valtion, yksityisen ja kolmannen sektorin sekä kaikkien työllisyydenhoidon parissa työtään tekevien osaaminen ja resurssit, saadaan lisää vaikuttavuutta. Tälle työlle on annettava mahdollisuus ja riittävästi aikaa.

Muutos ei tapahdu sillä, että siirretään vastuu valtiolta kunnille ja jatketaan kuten ennenkin. Suurimman muutoksen on tapahduttava jokaisen toimijan ajattelutavassa. Se vaatii meiltä kaikilta uudenlaista yhteistyötä. Vain siten työllisyydenhoidon pysyvä siirto voi onnistua.

Jari Lindström

työllisyyden kuntakokeilujen projektikoordinaattori

Kuntaliitto

Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide