Energiasiirtymän suunnittelu hyötyisi historia- ja kulttuuritietoisuudesta - Mielipide | HS.fi

Energiasiirtymän suunnittelu hyötyisi historia- ja kulttuuritietoisuudesta

Energiasiirtymät ovat kompleksisia ja laajuudeltaan massiivisia ilmiöitä, joiden alku ja loppu ovat liukuvia.

23.11. 2:00

Keskeisten ministeriöiden visioita energiasiirtymästä vaivaa tietynlainen historiattomuus ja kulttuurisen moninaisuuden huomioimattomuus. Näissä visioissa siirtymä on esitetty päättyväksi vuoden 2035 paikkeilla. Tämä on maamme hiilineutraaliustavoitteen mukaista ja sinällään ymmärrettävää. On tärkeää miettiä lähitulevaisuuden muutoksia.

Siirtymä on kuitenkin esitetty alkavaksi nykyhetkestä ilman näköalaa menneisyyteen tai kauemmas tulevaisuuteen. Koska visioista puuttuu historia- ja kulttuuritietoisuus, ne jäävät universaalille tasolle. Niissä esiintyy historiallisista kokemuksista ja kulttuurisista merkityksistä riisuttu anonyymi kansalainen, joka suunnitellaan ja houkutellaan uuden teknis-taloudellisen energiakoonnelman sisälle.

Tämä luo visioihin perustavanlaatuisen ongelman. Energiasiirtymät ovat kompleksisia ja laajuudeltaan massiivisia ilmiöitä, joiden alku ja loppu ovat liukuvia. Energia on paitsi luonnontieteellis-tekninen myös kulttuurinen ja yhteiskunnallinen kysymys. Energia on siten osa elämäntapoja, politiikkaa, taloutta ja valtarakenteita.

Elämäntavoista ja kokemuksista visiot eivät yleensä puhu, vaikka niihin transitiot juurtuvat tai törmäävät. Poliittista ja taloudellista asiantuntijavaltaa käyttävien toimijoiden näkemykset ovat tulleet haastetuiksi menneisyyden siirtymissäkin kokemusten ja elämäntapojen moninaisuuden vuoksi. Demokraattisessa järjestelmässä asiantuntijavallan haastaminen ja debatointi ovat vieläpä toivottavia ilmiöitä.

Ymmärrys historiasta auttaa näkemään siirtymien yllätyksellisyyden. Visiot ovat olleet usein ylioptimistisia esittäessään siirtymät selkeinä, loogisina prosesseina. Esimerkiksi öljyn läpimurto valaisemisessa 1800-luvulla ei johtanutkaan aiemmin kukoistaneen valasöljyteollisuuden tuhoon. Öljyn voimalla kulkevien laivojen ansiosta valaanpyynti kiihtyi 1900-luvulla, kun siihen kiinnittynyt teollisuus keksi valasöljylle muita käyttötarkoituksia.

Toisaalta historiallinen näkökulma osoittaa sen, että kestävätkin siirtymät ovat mahdollisia. Ne ovat myös täynnä epäselvyyttä ja ristiriitoja. Humanistisen energiatutkimuksen katse onkin kohdistunut yhä enemmän ihmisten erilaisiin aikaan ja paikkaan liittyviin kokemuksiin, käsityksiin ja käytäntöihin sekä valmiuteen kohdata muutoksia. Anonyymi kansalainen muuttuu merkitykselliseksi ihmiseksi.

Asiantuntijoiden olisi hyvä sisällyttää visioihin myös nämä merkitykselliset ihmiset kaikessa moniäänisyydessään. Murroksissa on olennaista huomioida erilaiset äänet ja kertomukset, joilla on juurensa paikan ja menneisyyden kokemuksissa.

Tutkijoilla on puolestaan tilaisuus edistää kansalaisjärjestöjen, yritysten ja päättäjien dialogia kestävyysmurroksesta.

Roger Norum

akatemiatutkija

Esa Ruuskanen

yliopistotutkija

Oulun yliopisto

Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide