Tekijänoikeuslain uudistus uhkaa taiteilijoiden toimeentuloa - Mielipide | HS.fi

Tekijänoikeuslain uudistus uhkaa taiteilijoiden toimeentuloa

Esitysluonnos vie Suomen lakia tekijänoikeuksille vihamieliseen suuntaan, vaikka EU-direktiivin piti vahvistaa tekijöiden asemaa.

24.11. 2:00

Suomen hallitus on antanut esitysluonnoksen tekijänoikeuslain muuttamisesta. Taustalla on vuonna 2019 säädetyn EU:n tekijänoikeusdirektiivin kansallinen toimeenpano.

Suomen lakiluonnos on hätkähdyttävästi ristiriidassa direktiivin ja EU-maiden enemmistön siitä tekemän tulkinnan kanssa. Direktiivin tarkoituksena on yhdenmukaistaa lainsäädäntöä sisämarkkinoilla, mutta luonnos vie Suomen lakia tekijänoikeuksille vihamieliseen suuntaan. Direktiivistä poikkeavat ratkaisut johtaisivat siihen, että Suomi ei täyttäisi edes direktiivin vähimmäisvaatimuksia.

Digitalisaatio on mullistanut nopeasti koko luovan alan ansaintamallit. Milloinkaan ennen sisältöä ei ole ollut saavutettavissa yhtä helposti ja yhtä edullisesti – ja usein täysin ilmaiseksi.

Tämän uuden maailmanjärjestyksen ilmeisiä voittajia ovat Googlen ja Facebookin kaltaiset jätit, mutta tekijöiden toimeentulo on uhattuna. EU-direktiivin yhtenä tavoitteena onkin vahvistaa tekijöiden asemaa ylikansallisia digitaalisia alustoja vastaan.

Suomessa ei tästä tavoitteesta piitata. Lakiluonnos ei selkeästi määrittele, että verkkosisällönjakopalveluiden toiminta on sisällön välittämistä yleisölle, vaikka direktiivi velvoittaa tekemään tämän määrittelyn.

EU-direktiivi lähtee siitä, että teosten käyttö alustalla edellyttää luvan hankkimista oikeudenhaltijoilta. Suomen lakiluonnoksessa on kuitenkin virheellisesti otettu lähtökohdaksi palveluiden käyttäjien oikeuksien vahvistaminen. Toisten tekemän sisällön käyttäjien oikeudet huomioidaan yksityiskohtaisesti, mutta luovan työn tekijöiden omaisuudensuojasta ei välitetä.

Välinpitämättömyys luovan työn tekijöiden omaisuudensuojaa kohtaan on ideologinen valinta, joka näkyy läpi lakiluonnoksen. Laissa muun muassa säädettäisiin teosten käyttämisestä opetuksessa ja tutkimuksessa pakkolunastamalla tekijänoikeudet valtiolle määrittelemättä jäävää korvausta vastaan. Direktiivin kansallinen toimeenpano ei todellakaan edellytä toimivan, oikeuksista sopimiseen perustuvan nykykäytännön rikkomista.

Sen sijaan jäsenvaltioilla on direktiivin mukaan velvollisuus säätää tietyistä tekijöiden asemaa parantavista ja suojaavista seikoista. Tekijöiden asianmukaisesta ja oikeasuhtaisesta korvauksesta ei puhuta Suomen lakiluonnoksessa lainkaan. Tiedonsaanti ja tekijänpalkkioiden läpinäkyvyys eivät toteudu, vaikka juuri alustapalvelujen maailmassa tekijän olisi erittäin tärkeää saada selkeät raportit teostensa käytöstä ja niiden tuottamasta tulosta. Lisäksi Suomen lakiluonnos torjuu tekijänoikeuden haltijoiden oikeuden kollektiiviseen sopimiseen vedoten ilmiselvän virheellisesti EU:n kilpailuoikeuteen.

Esitetyssä muodossa laki jättäisi suomalaiset tekijät eurooppalaisia kollegoita heikompaan asemaan. Muissa Pohjoismassa tekijänoikeuslainsäädännön pohja on samanlainen kuin Suomessa, mutta Tanska ja Ruotsi ovat ottaneet lakiesityksissään direktiiviin hengen mukaisesti tekijänoikeuksien haltijat paljon paremmin huomioon.

Tekijänoikeuskorvaukset ovat kymmenientuhansien luovilla aloilla työskentelevien ihmisten ansiotuloa, ja jokaisella on oikeus palkkaan työstään. Tekijänoikeudet ovat myös koko luovan alan yritystoiminnan perusta. Muusta Euroopasta poikkeava tekijänoikeuslainsäädäntö olisi kaupallisestikin vahingollinen ja estäisi luovan alan kasvu-, vienti- ja työllistämismahdollisuuksia.

On käynyt tuskallisen selväksi, etteivät suomalaiset päättäjät ja virkamiehet ymmärrä kulttuurialan infrastruktuuria, sen työn tekemisen tapoja ja tulonmuodostusta. Alaa on koeteltu epäoikeudenmukaisesti kohdennetuilla pandemiarajoituksilla, ja veikkausvoittovarojen väheneminen uhkaa kulttuurin rahoitusta.

Vähintä, mitä Suomi voi tässä tilanteessa tehdä, on suojella tekijöiden oikeutta saada toimentulo omasta työstään. Samalla maa suojelee omaa sivistystään, kulttuuriaan ja henkistä hyvinvointiaan.

Juha Itkonen ja Kaija Kärkinen

Itkonen on kirjailija ja taideneuvoston puheenjohtaja. Kärkinen on laulaja, näyttelijä, sanoittaja ja Suomen musiikintekijät ry:n hallituksen puheenjohtaja.

Vieraskynät ovat asiantuntijoiden puheenvuoroja, jotka HS:n toimitus on valinnut julkaistaviksi. Vieraskynissä esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajien omia näkemyksiä, eivät HS:n kannanottoja. Kirjoitusohjeet: www.hs.fi/vieraskyna/.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide