Lukiossa työn määrä uuvuttaa niin opiskelijat kuin opettajatkin - Mielipide | HS.fi

Lukiossa työn määrä uuvuttaa niin opiskelijat kuin opettajatkin

Heti lukion alussa nuoren olisi osattava tehdä kestäviä ratkaisuja tulevaisuutensa varalle.

24.11. 2:00

Opinto-ohjaaja ja uravalmentaja Leena Ståhlberg otti kirjoituksessaan ”Lukioiden kuormittaminen uudistuksilla kostautuu nyt” (HS 8.11.) kantaa lukiolaisiin kohdistuviin odotuksiin. Ståhlberg on toiminut opinto-ohjaajana yli 20 vuotta ja nähnyt käänteen: ”Lukiolaisilta vaaditaan yhä aikaisemmin yhä kypsempiä valintoja.” Me olemme lukiolaisina huomanneet, että kohtalaisen lyhyen ajan sisällä opiskelijan tulee tehdä päätös jatko-opiskeluista, valmistautua ylioppilaskirjoituksiin ja ennen kaikkea opiskella.

Lukiolaisten kuormittaminen yhä vaativammilla opetussuunnitelmilla kääntyy toisaalta koulutusjärjestelmäämme vastaan. Sekä opiskelijat että opettajat uupuvat työn määrästä, mikä johtaa motivaation heikentymiseen niin opiskelua kuin opettamistakin kohtaan. Tämä taas johtaa huonompiin arvosanoihin, millä on pitkäaikaisia vaikutuksia nuoren tulevaisuuden kannalta.

Ylioppilastodistuksen painoarvo on moninkertaistunut verrattuna esimerkiksi aikaan, jolloin vanhempamme olivat koulussa. Monet kyvykkäät nuoret aikuiset jäävät ilman opiskelupaikkaa, vaikka kiinnostusta ja osaamista omaa alaa kohtaan löytyisi. Nämä kyvyt jäävät kuitenkin huonompien arvosanojen varjoon. Ståhlberg kertoi, että iso osa korkeakouluihin hakevista opiskelijoista valitaan yhä tavanomaisesti pääsykokeen kautta. Vuoden 2020 pääsykoeuudistuksen myötä ylioppilastutkinnon arvosanoilla on kuitenkin entistä suurempi merkitys, kun korkeakouluhakijoita valitaan.

Lukion aloittaessaan nuoret ovat 15–16-vuotiaita. Opiskelun kestettyä vain joitain kuukausia tulisi nuoren jo osata tehdä kestäviä ratkaisuja tulevaisuutensa varalle. Ihmisillä on varmasti paljon muutakin ajateltavaa kuin koulu ja opiskelu, eikä niiden merkitystä tule välttämättä ajatelleeksi varsinkaan niin nuorena.

Nuorten uupuminen ei ole kuitenkaan ainoastaan yhteiskunnan luoma ongelma, vaan peiliin katsomisen paikka on myös nuorilla. Toistuva paremmuuden tavoittelu, oman osaamisen ja lahjakkuuden todistaminen ajaa kenet tahansa hermoromahduksen partaalle. Nykypäivän ilmiönä voidaan pitää sitä, ettei osa nuorista kykene iloitsemaan koulukaverinsa menestyksestä ilman välitöntä tarvetta osoittaa olevansa itse vähintään yhtä osaava, ellei parempi

Katariina Kauppinen

Noora Salin

abiturientteja, Riihimäen lukio

Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide