Onko päättäjiltä jäänyt huomaamatta, että Suomen perusterveydenhuolto on käytännössä romahtanut? - Mielipide | HS.fi

Onko päättäjiltä jäänyt huomaamatta, että Suomen perusterveydenhuolto on käytännössä romahtanut?

Perusterveydenhuollon kriisiä ei pidä syventää uusilla vaatimuksilla.

Hallitus aikoo kiristää kiireettömään hoitoon pääsyn aikarajaa.

27.11.2021 14:30

Suomessa asetetaan perusterveydenhuollolle tällä hetkellä kovia odotuksia. Hallituksen tavoitteena on kiristää kiireettömään hoitoon pääsyn aikaraja viikkoon. Keskustan tavoitteen mukaan jokaisessa kunnassa pitäisi säilyttää oma terveysasema. Puolueet ovat myös esittäneet tavoittelevansa esimerkiksi laajempia mielenterveyspalveluita ja kuntoutuksen mahdollisuuksia.

Terveyskeskuksen arjesta käsin tarkasteltuna keskustelu tuntuu täysin absurdilta. Ikään kuin päättäjiltä olisi jäänyt huomaamatta, että Suomen perusterveydenhuolto on käytännössä romahtanut. Nyt ei ole realistista asettaa perusterveydenhuollolle kovempia palvelutavoitteita. Nyt pitäisi keskittyä pelastamaan se, mitä pelastettavissa on.

Terveyskeskusten tilanne on nyt täysin kaoottinen. Viime viikolla uutisoitiin, että Helsingissä yhteydenottopyyntöjä jää toteuttamatta jopa tuhansia viikoittain (Yle 21.11.). Turussa ei syksyn alussa saanut aikaa terveysasemalle kuin menemällä paikalle (Yle 25.8.).

Perusterveydenhuolto on tärkein osa terveyspalveluita. Siksi terveyskeskusten romahtaminen näkyy koko järjestelmässä. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (Hus) päivystyksessä potilaat ovat joutuneet jonottamaan jopa päiviä, kun jatkohoito terveyskeskuksessa ei ole järjestynyt (HS 21.7.). Tampereella kuolemansairaita vanhuksia kuskataan satoja kilometrejä ympäri Pirkanmaata, kun terveyskeskuksen petipaikkoja ei ole (Aamulehti 12.10.). Pari viikkoa sitten uutisoitiin, että jopa ensihoito on äärirajoilla, sillä ambulanssihenkilökunta joutuu jatkuvasti hoitamaan potilaita, joiden hoidon olisi pitänyt tapahtua terveyskeskuksessa (HS 17.11.).

Lääkäriliitto sanoi jo vuonna 2019 terveyskeskusten olevan historiansa pahimmassa kriisissä. Tilannetta ei korjattu silloin, vaan terveyskeskukset on edelleen resursoitu lähes yhtä huonosti kuin 1990-luvulla. Lisää tavoitteita ja vaatimuksia sen sijaan on asetettu jatkuvasti.

Poliittisista avauksista puuttuu täysin terveydenhuollon nykytilan tuntemus. Esimerkiksi vaatimus siitä, että jokaisessa kunnassa pitäisi jatkossakin olla oma terveysasema, on kaunis mutta käytännössä kohdentaa resursseja seiniin ja tekee tehokkaan palveluverkoston rakentamisesta mahdotonta. Mitä enemmän puolueet kasaavat hyvinvointialueille oman intressinsä mukaisia ehtoja, sitä vaikeampi on tehdä perusterveydenhuollosta jälleen toimiva ja ihmisiä palveleva kokonaisuus.

Sote-uudistus luo mahdollisuuksia perusterveydenhuollon pelastamiselle. Se kuitenkin vaatii sitä, että puolueet ja päättäjät päivittävät tilannekuvansa perusterveydenhuollosta. Sen sijaan, että terveydenhuollolle asetetaan vain lisää irrallisia vaatimuksia, pitäisi nyt pystyä päättämään, mikä on oikeasti tärkeää ja mistä voidaan luopua.

Joel Kontiainen

Riku Metsälä

terveyskeskuslääkäreitä, Pirkanmaa

Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide