Kestävä kehitys edellyttää korttelin kokoisia ratkaisuja - Mielipide | HS.fi

Kestävä kehitys edellyttää korttelin kokoisia ratkaisuja

Suunnittelussa on tärkeää parantaa etuovelta avautuvaa tilaa ja kosketusta kaupunkiin.

26.11. 2:00

YK:n kestävän kehityksen Agenda 2030 -ohjelmassa korostetaan kestävien kaupunkien ja asuinyhdyskuntien merkitystä. Ohjelman tavoitteessa korostuvat turvallisen ja edullisen asumisen, kestävän liikenteen ja niin luonnon kuin kulttuuriperinnönkin suojeleminen. Lisäksi korostetaan asukkaiden mahdollisuutta osallistua asuinalueidensa suunnitteluun ja hallinnointiin.

Suomessa säädettiin jo yli 20 vuotta sitten perustuslakiuudistuksen yhteydessä, että vastuu luonnon monimuotoisuudesta, ympäristöstä ja kulttuuriperinnöstä kuuluu kaikille. Lisäksi julkisen vallan on turvattava oikeus ympäristöön sekä mahdollisuus vaikuttaa siihen koskevaan päätöksentekoon. Sekä oikeudet että vastuu sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävästä kaupunkikehityksestä on annettu kaikille asukkaille.

Kestävän kehityksen edistäminen vaatiikin globaalien, laajojen ja yhteisten pyrkimysten lisäksi myös asuinalueiden ja kortteleiden kokoisia ratkaisuja. Tällöin keskiössä on etuovelta avautuva tila, konkreettinen kosketus kaupunkiin. Päällystämättömän pinta-alan määrä on keskeinen indikaattori äärevien sääolosuhteiden lisääntyessä vastaamaan hulevesien torjuntaan.

Lisäksi pohjoismaisessa valtiossa taistelu huono-osaisuuden kasautumista vastaan tapahtuu kortteleiden kokoisissa yksiköissä – köyhyystaskuissa.

Helsingissä nuoret toteavat, että kestävyystavoitteet ja Agenda 2030 -toiminta tulisi sisällyttää entistä tiedostavammin kaupungin ohjelmiin, strategioihin ja suunnitteluun. Koska ilmastokriisin seuraukset tulevat vaikuttamaan heidän tulevaisuuteensa, nuoret toivovat mukaan ilmastoon liittyvään päätöksentekoon.

Vastataksemme kaupunkien kestävyyshaasteeseen tarvitsemme monitieteistä osaamista. Korkeakoulujen tehtävä on ymmärryksen lisääminen tutkimuksen ja koulutuksen avulla. Helsingin yliopistossa kestävyyskurssin laatimisessa on ollut mukana peräti yli 160 tutkijaa, opettajaa ja opiskelijaa. Kurssilla on suuri merkitys, sillä opetuksen pohdinta ja ymmärrys kestävästä kehityksestä vahvistavat nuorten tulevaisuususkoa myös kaupungeissa.

Tieteen kentällä tapahtuu ajoittain paradigman muutoksia. Tällöin tieteenalan hyväksytty ajattelutapa tai suuntaus ja teoreettiset lähtökohdat muuttuvat. Kestävyystavoite haastaa suunnittelua. Tarvitsemme korttelitasoisia uudistuksia ja toteutuneen kehityksen seurantaa tuoreen tietämyksen valossa.

Nyt on erinomainen ajankohta suunnitteluparadigman muutokselle. Osaamista, tietoa ja vaihtoehtoisia toimintatapoja on kestävyyttä tukevien laadullisten tavoitteiden lisäämiseksi, uuden rakentamiseksi. Suunnittelussa on tärkeää parantaa etuovelta avautuvaa tilaa ja kosketusta kaupunkiin.

Ruotsi on rakentamassa viihtyisää sekä vehreää kosketusta kaupunkiin. ”Yhden minuutin kaupungissa” asukkaat pääsevät asunnostaan viihtymään naapurustossa ja nauttimaan kaupungista. Tämä on toimiva malli myös Suomelle.

Jari Niemelä

kaupunkiekologian professori

Mari Vaattovaara

kaupunkimaantieteen professori

Helsingin yliopisto

Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide