Hallitus väistää vastuuta tapahtuma-alan kriisistä - Mielipide | HS.fi

Hallitus väistää vastuuta tapahtuma-alan kriisistä

Kun elinkeinoa ei tunnisteta laissa, jää se myös vaille taloudellista kompensaatiota, jos rajoitukset estävät perustuslaillisen oikeuden elinkeinon harjoittamiseen.

Kulttuuri- ja tapahtuma-ala järjesti Mitta on täysi -mielenilmauksen Eduskuntatalon edustalla Helsingissä viime kesäkuussa.

24.11. 14:00

Tapahtuma-alan toiminta ja tulevaisuus Suomessa on jälleen vakavan uhan alla. Koronavirustilanne on heikentynyt ja erityisesti rokottamattomien saamien tartuntojen seurauksena rajoituksia on jouduttu ottamaan uudelleen käyttöön eri alueilla.

Koronapassi onneksi mahdollistaa tapahtumien turvallisen järjestämisen ilman rajoituksia. Tilanteen pahentuessa uhkana kuitenkin on hallituksen hybridistrategiassa kuvatun hätäjarrumekanismin käyttöönotto. Toteutuessaan se jättäisi tapahtuma-alan taas kerran tyhjän päälle.

Tutkimusten mukaan tapahtuma-ala tuottaa 1,2 prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta. Ala on kiistatta ollut koronavirusajan suurimpia kärsijöitä. Alan toimijat – tuhannet yritykset ja kymmenettuhannet ihmiset – ovat joutuneet uhrautumaan muun yhteiskunnan toimivuuden turvaamiseksi.

Toimialajärjestö Tapahtumateollisuus on jo yli vuoden ajan vaatinut tapahtumaelinkeinon tunnistamista tartuntatautilaissa yhdenveroisena eri alojen kanssa. Hallitus ei juhlapuheista huolimatta ole toimimassa näin.

Tartuntatautilakia uudistetaan parhaillaan kolmatta kertaa koronavirusaikana. Tapahtumaelinkeinoa ei tietojemme mukaan olla vieläkään kirjaamassa rajoittamispykälään 58. Kun elinkeinoa ei tunnisteta laissa, jää se myös vaille taloudellista kompensaatiota, jos rajoitukset estävät perustuslaillisen oikeuden elinkeinon harjoittamiseen.

Hallitus on jatkamassa jo kriisin alussa valitsemaansa linjaa pitää kokonainen toimiala eriarvoisessa asemassa muihin nähden. Se haluaa pitää itsellään mahdollisuuden asettaa yleisötilaisuuksiin kohdistuvia, muita toimialoja voimakkaampia rajoituksia ilman korvausvelvoitetta.

Yleisötilaisuuksien kieltäminen tai vahva rajoittaminen on näyttävä viestinnällinen teko. Sen käyttäminen on poliittisesti houkuttelevaa, jos muista toimialoista poiketen siitä ei seuraa korvausvelvoitetta. Tällöin päätöstä ei kuitenkaan ohjaa terveysturvallisuus vaan muut motiivit.

Hallituksen päätöksenteko ei pandemian alkuvaiheessa tunnistanut tapahtuma-alaa ja sen kriisiä. Sen jälkeen hallitus on toistuvasti luvannut ratkaisuja alan hätään. Siitä huolimatta päätökset ovat yhä puutteellisesti valmisteltuja ja viipyvät kohtuuttoman pitkään.

Joulukuussa 2020 hallitus lupasi alalle viipymättä taloudellista tukea. Tuki saatiin voimaan vasta kesällä 2021. Samaan aikaan ala oli täyssulun kohteena viisi kuukautta ilman taloudellisia kompensaatioita. Tapahtumateollisuus vaati koronapassin kiireellistä valmistelua huhtikuussa, mutta hallitus lähti liikkeelle vasta elokuussa.

Toimialan menetykset lasketaan jo yli 2,6 miljardissa eurossa sekä kymmenientuhansien ihmisten henkilökohtaisissa tragedioissa toimeentulon ja terveyden menetyksen vuoksi.

Hallituksen on vihdoin kannettava vastuunsa tapahtuma-alan tulevaisuudesta ja yhdenveroisesta kohtelusta. Se edellyttää tekoja ja päätöksiä.

Pekka Timonen

puheenjohtaja

Kalle Marttinen

varapuheenjohtaja

Tapahtumateollisuus ry

Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide