Puruveden muikku on sertifioitua kotimaista kalaa - Mielipide | HS.fi

Puruveden muikku on sertifioitua kotimaista kalaa

Suurin osa Puruveden muikkusaaliista pyydetään talvisaikaan nuottaamalla.

27.11.2021 2:00

Kotimainen kala on ollut viime aikoina esillä. Luonnonvarakeskuksen tuoreessa tutkimuksessa todettiin kestävällä kalastuksella olevan merkitystä ruokavalion hiilijalanjäljen pienentämiseen. Helsingin kaupungin ruokalinjaus sai Pekka Aholan (HS Mielipide 14.11.) ihmettelemään, miksi sertifioitua kotimaista kalaa ei ole saatavilla.

EU:n komissio myönsi Puruveden muikulle nimisuojan (SMM) vuonna 2013. SMM-sertifikaatti on tae kalan alkuperästä ja kestävästä pyynnistä.

Puruvedellä kalaa pyydetään nuotalla, rysillä ja verkoilla. Järvi on tunnettu kirkasvetisyydestään. Siksi sen muikku on ominaisuuksiltaan erityinen, muun muassa korkean D-vitamiinipitoisuuden sekä pehmeäruotoisuuden osalta.

Suurin osa Puruveden muikkusaaliista pyydetään talvisaikaan nuottaamalla. Talvinuottaus on ainutlaatuinen pyyntimenetelmä, joka on säilynyt Puruvedellä katkeamattomana perinteenä 1300-luvulta asti. Nuottaus muodostaa perinnekokonaisuuden, johon sisältyy syvää tietoa järvestä, kaloista ja luonnosta. Kulttuuriperinnön arvo tunnustettiin vuonna 2017, kun Museovirasto nimesi Puruveden nuottauksen Elävän perinnön kansalliseen luetteloon. Nuottaus auttaa samalla vesiekosysteemiä. Pyynti poistaa ravinteita luontaisesti karusta järvestä, jota uhkaa rehevöityminen.

Kulttuurisesta ja ekologisesta arvostaan huolimatta Puruveden talvinuottaus on uhan alla. Ilmastonmuutos on jo lyhentänyt jääpeitteistä nuottauskautta 30–50 prosenttia. Norjan lohiteollisuuden ylläpitämä kalamarkkinan ahdinko ei houkuttele nuoria jatkamaan elinkeinoa, sillä kohtuullisen elannon saaminen on käynyt entistä vaikeammaksi.

Puruveden kalastajat ovat keskittyneet nuottaukseen ja sen kehittämiseen troolin sijaan. Luonnonvarakeskus on tutkimuksessaan laskenut troolatun muikun hiilijalanjäljen olevan yli tuplasti nuotalla pyydettyä muikkua korkeampi. Muissa Saimaan vesistöissä ammattikalastus on suurelta osin siirtynyt troolaukseen.

Meidän tulisikin varmistaa, että luonnontuotteilla, kuten vastuullisesti pyydetyllä villikalalla on rooli tulevaisuuden kestävämmissä ruokajärjestelmissä. Ruokaturvan lisäksi kestävällä kalastuksella on merkitystä syvien luontosuhteiden ylläpitämisessä. Tarve olisi kumppanuuksille, joissa kalastaja saisi aidosti kestävästä pyynnistä kohtuullisen korvauksen.

Noora Huusari

Tero Mustonen

Osuuskunta Lumimuutos, Kontiolahti

Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, jotka HS:n toimitus on valinnut ja toimittanut. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide