Koronatoimien vaikutuksia on ennakoitava tarkemmin - Mielipide | HS.fi

Koronatoimien vaikutuksia on ennakoitava tarkemmin

Epidemian pysäyttäminen vaatii muutoksia suomalaisten käyttäytymiseen. Se on vaikeaa mutta mahdollista.

26.11. 2:00

Koronaviruskriisin tuomat muutokset olisivat aiemmin tuntuneet utopistisilta. Etätyöt ovat yleistyneet, monilla ulkomaanmatkat ovat vaihtuneet maakuntakierroksiin, ja kasvomaskista on tullut avaimen ja lompakon tavoin aina mukana kulkeva asia.

Rajoitukset ja ohjeistukset ovat pandemian aikana säädelleet elämää ja motivoineet toimintaa ulkoisesti. Kun säännöksiä väljennettiin, monet päätökset jäivät oman harkinnan varaan huonoin seurauksin.

Tutkimuksissa on havaittu, että sisäisistä motiiveista kumpuava toiminta johtaa pysyvämpiin muutoksiin kuin ulkopuolinen paine: niin oman kuin muidenkin terveyden suojaaminen on ihmisille merkityksellistä. Toisaalta monet meistä seuraavat ympäristön esimerkkiä. Jos suurin osa ihmisistä ei käytä kasvomaskia, maski jää itseltäkin helpommin kotiin.

Sisäinen motivaatio ei pysy yllä itsestään, se tarvitsee ruokkimista, rohkaisua ja kiitosta. Viime aikoina on puhuttu ennen kaikkea rokotuskattavuudesta keinona pysäyttää pandemia. Julkisessa keskustelussa rokottamattomat nähdään esteenä pandemiaa edeltäneeseen normaalitilaan palaamiselle.

Syyllistäminen voi kuitenkin jättää pitkät ja haitalliset jäljet yhteiskuntaan. Rokotekattavuuden nostaminen on tärkeää, mutta se ei ole ainoa keino, jolla voidaan vaikuttaa viruksen leviämiseen. Mitä useampi keino on käytössä, sitä todennäköisemmin virus heikentyy ja sen leviäminen hidastuu.

Koronatestaus, maskit ja hyvä ilmanvaihto ovat kaikki tärkeitä pandemian pysäyttäjiä, joihin me kaikki voimme vaikuttaa. On muistettava, että 12 prosenttia suomalaisista on alle 12-vuotiaita lapsia, joille rokotusta ei ole vielä tarjolla. Toisaalta kaksi rokotusta saaneetkin voivat saada tartunnan ja levittää virusta edelleen. Testauksen väheneminen vaikuttaa myös siihen, että aiempaa pienempi osuus tartunnoista tulee esiin.

Valtioneuvoston kanslian tämänsyksyisten Kansalaispulssi-kyselyjen mukaan noin 80 prosenttia suomalaisista pesee kätensä säännöllisesti ja huolellisesti suojautuakseen virukselta. Myös turvavälien pitäminen sekä käsidesinfiointiaineen ja kasvomaskien käyttö ovat pysyneet hyvällä tasolla, mutta joka viidennellä olisi parannettavaa.

Käyttäytymismuutokseen erikoistuneiden tutkijoiden mukaan suotuisa käyttäytyminen toteutuu, kun ihmisellä on siihen kyvykkyyttä, motivaatiota ja mahdollisuus. Mahdollisuutta ja motivaatiota voidaan edistää esimerkiksi muokkaamalla ympäristöä toimintaa tukevaksi, poistamalla toivotun käyttäytymisen esteitä, viestimällä ja palkitsemalla.

Näitä kaikkia keinoja osataan liian harvoin käyttää samanaikaisesti ja tehokkaasti. Esimerkiksi sen ymmärtäminen, että saippua rikkoo viruksen kuoren ja vie viruksen tarttumiskyvyn, motivoi pesemään kädet aiempaa huolellisemmin. Ajatus tupakansavun lailla ilmassa leijailevista viruspilvistä motivoi käyttämään maskia ja huolehtimaan ilmanvaihdosta.

On tärkeää tehdä muutokset ja niiden vaikutukset näkyviksi koronatoimista päättäville. Valtioneuvoston kanslian alainen Käyttäytymistieteellinen ennakointi ja tieto tulevaisuuden hallinnossa -työryhmä (Kettu) tarjoaa valtionhallinnon tueksi poikkitieteellistä ja ihmislähtöistä käyttäytymisen ennakointi- ja muutososaamista.

Suuret ja pienetkin elämäntapamuutokset ovat vaikeita mutta mahdollisia. Muutokset suojaavat meitä kaikkia, pitävät yhteiskunnan auki ja ehkäisevät paniikkijarrutuksia, joiden seuraukset jakaantuvat epätasaisesti suomalaisten kannettaviksi.

Käyttäytymismuutoksia tarvitaan myös nykyisen pandemian laannuttua. Ilmastonmuutokseen ja sen vaikutuksiin vastaaminen vaatii suomalaisilta vielä enemmän. Onnistuminen edellyttää lisää tietoa ja keskustelua siitä, miten vahvistamme kansalaisten kyvykkyyttä, mahdollisuuksia ja motivaatiota tehdä hyviä, oikeaan suuntaan vaikuttavia päätöksiä.

Markus Kanerva ja Maarit Lassander

Kanerva on käyttäytymistaloustieteen lehtori Laurea-ammattikorkeakoulussa ja Kettu-työryhmän jäsen. Lassander on erityisasiantuntija valtioneuvoston kansliassa ja Kettu-hankkeen projektipäällikkö.

Vieraskynät ovat asiantuntijoiden puheenvuoroja, jotka HS:n toimitus on valinnut julkaistaviksi. Vieraskynissä esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajien omia näkemyksiä, eivät HS:n kannanottoja. Kirjoitusohjeet: www.hs.fi/vieraskyna/.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide