Hallituksen politiikka tukee nopean työllisyyskasvun jatkumista - Mielipide | HS.fi

Hallituksen politiikka tukee nopean työllisyyskasvun jatkumista

Vaikka hallitus on tehnyt jo huomattavan määrän päätöksiä työllisyystoimista, onnistuneella finanssipolitiikalla ja tukitoimilla on ollut suuri painoarvo työllisyyden kasvussa ja nopeassa nousussa koronakriisistä.

26.11. 2:00

Tällä viikolla julkaistun työvoimatutkimuksen mukaan työllisyyskasvu vahvistui lokakuussa ja erityisen iloisena uutisena työttömyysasteen trendi harppasi alaspäin. Helsingin Sanomien (24.11.) pääkirjoitus muistutti aivan oikein, että työllisyysaste oli jo ennen koronakriisiä helmikuussa 2020 nykyistä vastaavalla historiallisella tasolla. Sen sijaan tekstin sanomaa työllisyyskasvun hiipumisesta on ennusteiden valossa mahdotonta ymmärtää.

Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) tuoreen ennusteen mukaan hallitus on koronakriisistä huolimatta lähellä saavuttaa alkuperäisen työllisyystavoitteensa vuonna 2023, kun huomioidaan työllisyyden mittaamistavan muutokset.

Vaikka hallitus on tehnyt jo huomattavan määrän päätöksiä työllisyystoimista, onnistuneella finanssipolitiikalla ja tukitoimilla on ollut suuri painoarvo työllisyyden kasvussa ja nopeassa nousussa koronakriisistä. Elvyttävä finanssipolitiikka ja kokonaiskysynnän sääntely ovat kovaa työllisyyspolitiikkaa, joka vaikuttaa myös työttömyyden rakenteelliseen tasoon.

Työllisyyttä tukevan finanssipolitiikan vähätteleminen ja kutsuminen ”jakopolitiikaksi” edustaa 1990-lukulaista ajattelua, jonka takia Suomeen on päässyt turhaan syntymään ”laman lapsia” ja sitkeää rakennetyöttömyyttä edellisten talouskriisien puutteellisen hoidon vuoksi.

Kansainvälisessä keskustelussa on jo pidempään huomioitu hystereesivaikutus, jonka myötä suhdannetyöttömyys muuttuu nopeasti rakennetyöttömyydeksi ja vaikuttaa työllisyyteen myös pitkällä aikavälillä. Tätä on pyritty onnistuneesti välttämään koronaelvytyksellä. Myös aktiivisella elinkeinopolitiikalla on tuettu investointien kasvua ja edistetty työpaikkojen syntymistä eri puolille Suomea.

Hallitus on myös tehnyt merkittävän määrän työvoiman tarjontaa lisääviä ja kohtaanto-ongelmaa helpottavia toimia. Opetus- ja kulttuuriministeriössä työllistymisen taloudellisia kannusteita on päätetty parantaa muun muassa varhaiskasvatusmaksuja alentamalla ja opintotuen tulorajoja korottamalla.

Pitkän aikavälin vaikutukseltaan oppivelvollisuusuudistus on Suomen historian suurimpia työllisyysreformeja, minkä lisäksi jatkuvan oppimisen uudistuksella pyritään vastaamaan niin akuuttiin työvoimapulaan kuin koko väestön osaamistason nostamiseenkin, mikä on suotuisan työllisyyskehityksen jatkuvuuden kannalta välttämätöntä.

Keskeisiä työvoiman tarjontaa tukevia toimia ovat myös mielenterveyspalveluiden vahvistaminen, kuntoutuksen ja työkykyyn liittyvien etuuksien uudistaminen sekä työkykyohjelman kaltaiset toimet, joilla sekä ennaltaehkäistään työvoiman ulkopuolelle siirtymistä että tuetaan osatyökykyisten pääsyä työelämään. Työperäisen maahanmuuton edistäminen yhdistettynä määrätietoiseen ulkomaisen työvoiman hyväksikäytön kitkentään on tärkeä osa hallituksen työllisyyspolitiikkaa.

Hallitus on millä tahansa mittarilla tehnyt kunnianhimoista työllisyyspolitiikkaa ja vaikuttavia päätöksiä työllisyyden edistämiseksi. Myös paljon puhutuissa valtiovarainministeriön vaikutusarvioissa on päästy jo puoliväliriihessä yli 40 000 työlliseen, joka päihittää edeltävien hallituksien työllisyystoimet.

Lisätoimia työllisyyden edistämiseksi tarvitaan edelleen, ja esimerkiksi ulosotossa olevien satojentuhansien suomalaisten työllistymisen kannusteita on tarpeen parantaa pikaisesti. Silti moni tuntuu olevan jopa harmissaan siitä, että korkea investointien taso ja nopea työllisyyskasvu on ollut mahdollista saavuttaa ilman palkansaajien ja työttömien aseman heikentämistä. Väärin työllistetty, voisi joku sanoa.

Li Andersson

opetusministeri

Vasemmistoliiton puheenjohtaja

Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide