Ydinenergian turvallinen ja kestävä käyttö tulee varmistaa - Mielipide | HS.fi

Ydinenergian turvallinen ja kestävä käyttö tulee varmistaa

Vastuullisuus ja kilpailukyky ratkaisevat ydinenergian tulevaisuuden.

3.12.2021 2:00

Ydinenergialla on tärkeä maailmanlaajuinen rooli päästöttömänä energialähteenä. Kansainvälinen energiajärjestö IEA ennakoi, että sen määrä kasvaa vuoteen 2050 mennessä 30–60 prosenttia. Asia jakaa silti esimerkiksi EU:n kahteen leiriin. Tästä osoitus on viimeaikainen keskustelu kestävän rahoituksen taksonomiasta. Suomessa näkemys on, että ydinenergiaa tarvitaan meillä jatkossakin muun muassa ilmastosyistä.

Ydinenergiaa säännellään vahvasti, koska ydinmateriaalien käyttö on potentiaalisesti vaaraa aiheuttavaa toimintaa. Sääntely kattaa ydin- ja säteilyturvallisuuden, turvajärjestelyt, ydinmateriaalivalvonnan ja ydinvastuun.

Vastuullisuus on laajempi, myös taloudellinen käsite. Suomessa ydinenergian tuottajan kuuluu maksaa kaikki syntyvät kustannukset, myös ydinjätehuoltoon liittyen.

Maailmalla tilanne ei ole näin selkeä. Suomen toiminta herättää suurta mielenkiintoa, ei vähiten ydinjätteen käsittelyn osalta. Posivan Onkalo on maailman ensimmäinen käytetyn polttoaineen loppusijoituslaitos ja pitkäjänteisen suunnittelun tulos.

Ydinenergian tulevaisuuden suuri kysymys on kannattavuus. Sillä on rooli perusvoimana tai lämmöntuotannossa, mutta hinnan pitää kuitenkin olla kilpailukykyinen. Kustannuksia voidaan leikata sarjatuotannolla ja oikeasuhtaisella sääntelyllä. Nykyiset laitokset ovat käytännössä räätälöityjä yksilöitä, ja myös niiden turvallisuus arvioidaan yksittäin. Rakentamisajat venyvätkin todella pitkiksi nostaen kustannuksia. Olkiluoto 3:n rakentaminen alkoi jo vuonna 2005.

Näistä syistä niin sanotut pienet modulaariset reaktorit (SMR) ovat olleet kasvavan kiinnostuksen kohteena. Pieniä ne eivät tosin aina ole. SMR:t nähdään usein lupaavana ratkaisuna, mutta ne eivät toisaalta poista kysymyksiä turvallisuudesta tai ydinjätehuollosta.

Kustannusmielessä modulaarisuus ja sarjatuotanto ovat näiden reaktorien olennaisia vahvuuksia. Käytännössä odotamme vielä kilpailukykyisiä malleja. Kehittäjiä maailmalla on, viimeksi kisaan ilmoittautui Rolls Royce.

Kannattavuuden ohella ratkaisevaa on, miten sääntelyviranomaisten harjoittama valvonta tehostuu. Modulaarisuus ei auta, jos jokainen reaktori pitää arvioida erikseen nollasta lähtien. Panostusta tarvitaan erityisesti kansainväliseen yhteistyöhön turvallisuuden arvioinnissa.

Työ- ja elinkeinoministeriössä on käynnistetty ydinenergialain uudistaminen. Nykyinen, vuoden 1987 laki on muokattu moneen kertaan. Uudistus on tarpeen muun muassa oikeuksien ja velvoitteiden selkeyttämiseksi. Sääntelyn laajuudesta johtuen työ on mittava ja haastava. Tavoitteena on, että lakiesitys olisi eduskunnassa 4–5 vuoden sisällä.

Ydinenergialaki ei ole taikakeino pienreaktorien käyttöönottoon. Lain uudistamisessa otetaan huomioon teknologian kehitys, mutta sen tarkoitus on laajempi. SMR:t menestyvät, jos ne ovat kannattavia käyttää ja saavat yhteiskunnan hyväksynnän.

Johdonmukaisuus, selkeys ja ymmärrettävyys ovat lakiuudistuksen keskeisiä tavoitteita, jotka mahdollistavat osaltaan ydinenergian turvallisen ja taloudellisesti kestävän käytön.

Riku Huttunen

ylijohtaja

työ- ja elinkeinoministeriö

Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, jotka HS:n toimitus on valinnut ja toimittanut. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide