Eivätkö panostukset tutkimukseen ja kehittämiseen kannata? - Mielipide | HS.fi

Eivätkö panostukset tutkimukseen ja kehittämiseen kannata?

Suuri osa menestyvistä yrityksistä saa alkunsa maailman parhaasta tutkimuksesta.

4.12.2021 2:00

Hallitus ilmoitti kesällä korkeakoulujen, elinkeinoelämän ja tutkimuslaitosten tyrmistykseksi leikkaavansa jälleen suomalaiselta tieteeltä ja tutkimukselta. Syksyllä opetus- ja kulttuuriministeriö lupasi etsiä keinoja, joilla uuden tutkimuksen rahoitusta ei tarvitsisi ainakaan lähivuosina vähentää. Valtiovarainministeriön tuorein muistio ei kuitenkaan lupaa hyvää pohjoismaisen hyvinvointivaltion kannattajille.

Muistiossa arvioidaan tutkimus- ja kehittämispanostusten (t&k) vaikutusta julkiseen talouteen ja talouskasvuun. Muistion keskeisimpiin löydöksiin kuuluu, että ”mahdolliset suotuisat [t&k-toiminnan] kasvuvaikutukset eivät kuitenkaan riitä kumoamaan lisäpanostusten haitallisia vaikutuksia julkisen talouden velkasuhteeseen”. Ministeriö siis väittää, ettei t&k-toimintaan panostaminen ole Suomen kansantaloudelle kannattavaa.

Ihmettelen suuresti, kuinka ministeriö – joka edustaa Suomea, korkean koulutuksen mahdollistamaa pohjoismaista hyvinvointivaltiota – on päätynyt laskelmissaan täysin päinvastaiseen johtopäätökseen kuin aiemmat hallitukset, elinkeinoelämä, yliopistot sekä suomalaiset tutkimuslaitokset.

Suomen huippututkimus pyörii tällä hetkellä pitkälti Suomen Akatemian ja yliopistojen omien budjettien rahoituksella – ja molempien tulevaisuuden rahoitukseen liittyy suurta epävarmuutta. Se on pelottava realiteetti ottaen huomioon, että näillä panostuksilla paitsi tuetaan suomalaista huippututkimusta myös luodaan pohjaa niille yrityksille, jotka rakentavat ja ylläpitävät, siis rahoittavat, kallista hyvinvointivaltiotamme. Kun tähän yhdistetään tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvisen (kesk) viimeaikaiset lausunnot vahvan yliopistoverkoston hajauttamisesta, on tilannekuva liioittelematta karmiva.

Koronaviruspandemian aiheuttaman inhimillisen ja taloudellisen epävarmuuden keskellä on entistä tärkeämpää keskittyä tulevaisuuden rakentamiseen. Suomi nousi edellisen kerran lamasta 1990-luvulla, koska tehtiin tietoinen päätös rahoittaa yliopistoja ja panostaa Suomen tulevaisuuteen. Viime vuosikymmenten veturit – Nokia, Vaisala, Valmet, Okmetic, Ponsse, UPM ynnä muut – ovat kaikki rakentuneet suomalaiselle huippututkimukselle ja -osaamiselle, ja myös tulevat talouden veturit ovat riippuvaisia niistä.

Suuri osa menestyvistä yrityksistä saa alkunsa maailman parhaasta tutkimuksesta ja ovat maailman parhaiden osaajien rakentamia.

Kun suomalaisesta yliopisto- ja tiedeyhteisöstä ponnistanut teknologiatapahtuma Slush toi taas Suomeen tuhansia kansainvälisiä sijoittajia, yrityksiä, huippuosaajia, tutkijoita sekä median edustajia, toivon, että ministerit ymmärtävät, miksi he tänne tulivat – ja miten Suomi tällaisista yrityksistä ja osaajista hyötyy.

Ilkka Kivimäki

pääomasijoitusyhtiö Maki.vc:n partneri

Aalto-yliopiston hallituksen jäsen

Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide