Koronavirustartunta voidaan havaita pcr-testillä, jossa ihmisen limakalvolta otettuja viruksen perimän osia monistetaan laboratorio-olosuhteissa. Pcr-testin tuloksen valmistumista joudutaan odottamaan yhdeksästä tunnista kahteen päivään.
Toinen Suomessakin käytetty menetelmä on antigeenitesti, joka perustuu laboratoriossa valmistettujen vasta-aineiden sitoutumiseen hajotetun viruksen kappaleisiin. Näytteitä ei tarvitse tutkia laboratoriossa, ja testin tulos saadaan selville 10–30 minuutissa.
Pcr-testi on antigeenitestiä hieman luotettavampi mahdollisten tartuntojen havaitsemisessa. Euroopan tartuntatautivirasto (ECDC) hyväksyy myös antigeenitestit ja suosittelee sellaisia testejä, joiden herkkyys on pcr-testiin verrattuna vähintään 90 prosenttia.
Antigeenitestin etuna on kuitenkin nopeus: testissä ollut saa tuloksen käytännössä saman tien, jolloin altistuneiden jäljitys nopeutuu eikä näytteiden kuljetuksessa tai analyysissa tarvita välikäsiä.
Eteläisessä Suomessa käytetään lähinnä pcr-testejä, mutta Lapissa ja Kainuussa koronavirusta jäljitetään enimmäkseen antigeenitestien avulla. Ennen käyttöönottoa antigeenitestien osuvuudesta varmistuttiin pcr-tekniikalla tehdyin rinnakkaistestein yhdessä viranomaisten kanssa.
Tänä vuonna Lapissa on tehty 168 000 antigeenitestiä, yli 95 prosenttia kaikista Lapin koronatesteistä. Antigeenitesteillä on todettu yli 1 300 koronavirustartuntaa, joista jokainen on varmistettu pcr-testillä. Huoli virheellisistä tuloksista on osoittautunut liialliseksi, vääriä positiivisia tuloksia on pcr-testin perusteella ollut vain muutamia.
Myös ECDC pitää antigeenitestejä hyödyllisinä: virasto katsoo, että antigeenitestit tunnistavat erityisesti tartuntoja levittävät ihmiset, joilla viruksen määrä limakalvoilla on suuri.
Nuoria testattaessa antigeenitestit ovat osoittautuneet erityisen hyödyllisiksi. Kun pcr-testin tulosta joudutaan testin jälkeen odottamaan, sen ajan viettäminen kotikaranteenissa ilman ikätoverien seuraa on ollut monelle nuorelle hankalaa.
Lapissa nuoret ovat kuitenkin hakeutuneet testiin ahkerasti pian oireita havaittuaan, ja nopeasti testin jälkeen saatava vastaus on jäljityksen kannalta tärkeää. Nuori myös muistaa viimeaikaiset kontaktinsa paremmin, jos niitä kysytään tuoreeltaan testin jälkeen eikä vasta muutamia päiviä myöhemmin.
Pcr-testin tuloksen valmistumisen hitaus tuo jäljitykseen viivettä, joka aiheuttaa uusia altistumisia, ja sen seurauksena jäljitys hankaloituu edelleen.
Antigeenitestiä laajasti käyttävät Lappi ja Kainuu kuuluvat ilmaantuvuusluvuiltaan selvästi keskimääräistä rauhallisempiin alueisiin Suomessa.
Antigeenitestillä on tukahdutettu tehokkaasti tartuntoja esimerkiksi hoitokodeissa, kausityöntekijöiden keskuudessa ja urheilutapahtumien kisaorganisaatioissa. Pohjoisessa pandemia on pystytty pitämään kurissa, vaikka Lappiin kohdistuu huomattavaa tautipainetta muun muassa turismin ja valtioiden rajat ylittävän työmatkaliikenteen vuoksi.
Kukaan ei tiedä, kuinka pitkään nykyinen pandemia kestää ja asemasota virusta vastaan jatkuu. Antigeenitestien nykyistä laajemmalle käytölle on myös taloudelliset perusteet: antigeenitestin kustannus kunnalle on noin kymmenesosa pcr-testin hinnasta.
Lähikuukaudet koronavirusepidemia on todennäköisesti Suomessa joka tapauksessa vaikeassa vaiheessa, ja omikronmuunnoksen kaltaiset uudet, mahdollisesti aiempaa tarttuvammat virusvariantit voivat vielä hankaloittaa tilannetta. Kun koronatestaamista on vähennetty ja karanteenikäytäntöjä kevennetty, tartuntamäärät ja ilmaantuvuusluvut ovat muutenkin kasvussa. Aika voisi olla kypsä antigeenitestien laajalle käytölle koko maassa.
Kirsi Markula ja Jukka Koskela
Markula on Säkylän terveyskeskuksen ylilääkäri, joka toimi Posion terveyskeskuksen johtavana lääkärinä syyskuuhun asti. Koskela on Suomen Akatemian kliininen tutkija Suomen molekyylilääketieteen instituutissa ja erikoistuva lääkäri Helsingin yliopistollisessa keskussairaalassa.
Vieraskynät ovat asiantuntijoiden puheenvuoroja, jotka HS:n toimitus on valinnut julkaistaviksi. Vieraskynissä esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajien omia näkemyksiä, eivät HS:n kannanottoja. Kirjoitusohjeet: www.hs.fi/vieraskyna/.