Suomen kieltä on vaikea oppia, jos sitä ei saa käyttää - Mielipide | HS.fi

Suomen kieltä on vaikea oppia, jos sitä ei saa käyttää

Suomessa ei olla kovin tottuneita käymään suomeksi keskusteluja, joissa on mukana vasta vähän suomea osaavia.

4.12.2021 2:00

Kysymys kansainvälisten osaajien kielitaidosta on puhututtanut viime aikoina. Valitettavan usein kysymys kilpistyy ”suomi vai englanti” -vastakkainasetteluksi, jossa kielitaito nähdään joko–tai-kysymyksenä eikä osaamisena, jota on mahdollista kehittää. Uuden kotimaan kielen oppiminen edesauttaa kotoutumista ja verkostojen luomista, parantaa uranäkymiä ja antaa laajemmat mahdollisuudet toimia yhteiskunnassa, joten se kannattaa sekä yksilön että yhteiskunnan näkökulmasta. Uuden kielen oppiminen on kuitenkin aina aikaa ja voimavaroja vievä prosessi, joten siihen tarvitaan panostusta oppijalta, mutta myös suomenkielisiltä.

Suomalaiset hellivät ajatusta suomen kielen vaikeudesta, ja tulijankin annetaan helposti ymmärtää, että suomen oppiminen on turhaa ja että englannilla pärjää. Kuitenkin ihmiset oppivat niitä kieliä, joiden käyttämiseen heillä on tarve ja motivaatiota, suomea yhtä lailla kuin muitakin kieliä. Sen sijaan kieltä on vaikea oppia, jos sen käyttämiseen ei anneta tilaisuuksia. Tässä suomalaisella yhteiskunnalla on paljon parannettavaa.

Suomessa ei olla kovin tottuneita käymään suomeksi keskusteluja, joissa on mukana vasta vähän suomea osaavia. Kansainväliset opiskelijat kertovat jatkuvasti turhautumistaan siitä, kuinka heille vastataan englanniksi, kun he yrittävät asioida suomeksi. Toinen vaihtoehto on, että suomenkielinen puhuja ei mukauta puhettaan lainkaan vaan puhuu yhtä nopeasti ja polveilevasti kuin aina muulloinkin, jolloin kieltä vasta vähän osaava ei pysy mukana.

Olemme paradoksaalisessa tilanteessa: suomalainen yhteiskunta tarvitsee työvoimaa ja muualta muuttaneet haluavat päästä töihin ja osaksi yhteiskuntaa. Ratkaisu ei ole se, että muutamme suomalaisen yhteiskunnan englanninkieliseksi eikä se, että vaadimme, että tulijoiden täytyy hallita suomi täydellisesti.

Suomen kieli ei ole vain syntyperäisten puhujien omaisuutta. Meidän suomenkielisten täytyy antaa muillekin mahdollisuus tulla osaksi suomen puhujien yhteisöä. Puhenopeutta, painotuksia ja sanavalintoja voi miettiä siltä kannalta, mikä helpottaa vastaanottajan ymmärtämistä, eikä koko keskustelua tarvitse kääntää englanniksi ensimmäisen ongelman ilmettyä. Toisaalta ei ole mitään syytä välttää englannin tai muiden yhteisesti osattujen kielten hyödyntämistä tarpeen vaatiessa.

Työelämässä on mahdollista ottaa käyttöön moni- ja rinnakkaiskielisiä ratkaisuja. Esityksen puhe voi esimerkiksi olla yhdellä kielellä ja kalvot toisella kielellä, tai tietyissä rutiinitilanteissa voi käyttää yhtä kieltä ja vaativimmissa tilanteissa toista kieltä, tai joku läsnäolijoista voi toimia kielimentorina. Tärkeää olisi, että kielitaito opittaisiin näkemään jatkumona, jota on mahdollista kehittää kuten mitä tahansa muutakin taitoa, ja ymmärrettäisiin, että kielitaito karttuu, jos kieltä pääsee käyttämään – sopivissa tilanteissa, sopivan haastavalla tasolla ja sopivan tuen avulla.

Salla Kurhila

professori, Helsingin yliopisto

Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide