Rajaton maailma on unelma, jota kohti voidaan kulkea pienin askelin - Mielipide | HS.fi

Rajaton maailma on unelma, jota kohti voidaan kulkea pienin askelin

Kanssakäymistä lisäämällä valtioiden rajat madaltuvat vähitellen.

7.12.2021 2:00 | Päivitetty 7.12.2021 6:29

Unelma: rajat auki. Vaikuttavin tapa muuttaa maailmaa on yleensä hidas. Tämä pätee myös jäähyväisten heittämiseen rajoille. Vapaa liikkuvuus on tavoite, jota kohti voidaan kulkea pienin askelin, raja ja säännös kerrallaan. Rajoja madaltaen, kanssakäymistä lisäten.

Suomen ja Venäjän välisellä rajalla on nätisti sanottuna moninainen historia. Lapsuudessani Suomi palautti loikkarit Neuvostoliittoon näiden kohtalosta piittaamatta. Suomesta taas lähdettiin vajaa sata vuotta sitten työttömyyttä pakoon Neuvostoliittoon. Värvääjät lupasivat sieltä löytyvän työtä ja ottivat maksun palveluksistaan, aivan kuten siirtolaisilta nykyisinkin otetaan.

Loikkareille ei yleensä käynyt hyvin. Silti on aina ollut ja tulee aina olemaan inhimillistä etsiä parempaa elämää maailmalta. Minä sentään kuulun siihen etuoikeutettujen joukkoon, joka voi lähteä maailmalle etsimään ihan vain itseään.

En näe mitään syytä, miksi minun vapauteni tulisi olla muiden ihmisten vapautta suurempi. Jos haluaisin vapautta vain itselleni, kyseessä ei olisi vapauden vaan ainoastaan puhtaan itsekkyyden arvo.

Käytännöllisenä ihmisenä toki ymmärrän, että kaikkia rajoja ei voi välittömästi avata kaikille, vaikka se sinänsä olisi oikein.

Rajoja on avattu monella tapaa. Vapaa liikkuvuus on jo toteutettu Pohjolassa ja EU:ssa, vaikka moni muualle muuttanut onkin saanut kokea erilaisia käytännön esteitä paikallisen byrokratian kanssa. Jo pankkitilin avaaminen ja sähkösopimuksen saaminen voi olla oma urakkansa. Verrattuna siihen vaivaan, jota valkovenäläiseen metsään nestehukassa palelemaan päätyneet kurdit ovat kokeneet, taistelu belgialaista byrokratiaa vastaan on kuitenkin siedettävissä.

Venäjän ja Suomen välistä rajaa on madallettu muun muassa turismin keinoin. Matkailu on klassinen tapa luoda myönteisiä kokemuksia rajan ylittämisestä ja etsiä yhteyksiä erottavien tekijöiden sijaan.

Suomen Karjalan ja Venäjän Karjalan välille kannattaisi luoda matkailualue, jota kehitetään rajojen yli yhdessä, yhteisillä matkapaketeilla. Höyryjuna kulkemaan Joensuusta itään. A vot, houkuttelisimme paitsi toisiamme myös matkailijoita ympäri maailman.

Rajamuodollisuuksista monille matkalaisille ovat tuttuja erilaiset viisumikäytännöt. Mitä helpommaksi viisumin saanti on tehty, tai jos viisumin vaatiminen on poistettu kokonaan, sitä matalampi on raja.

Koska ihmiset kautta aikain ovat lähteneet maailmalle myös töihin, työlupakäytännöt ovat tärkeä osa vapauden politiikkaa. Suomen kannattaa houkutella sekä työvoimaa että opiskelijoita ulkomailta. Kannatan lämpimästi Elinkeinoelämän keskusliiton tavoitetta luopua työvoiman saatavuusharkinnasta. Työntekoon oikeuttavien oleskelulupien käsittelyn on oltava nopeaa. Työelämässä on syytä lieventää kielitaidon vaatimuksia. Rasismia on torjuttava.

Nyt kun rajoillamme tosiaan on oltu siinä tilanteessa, että lapset hukkuvat mereen ja aikuiset synnyttävät hyiseen metsään, on haettava rajaratkaisuja, jotka toimivat muillekin kuin intialaisille koodareille. Luulisi olevan sanomattakin selvää, että ihmisoikeuksista on pidettävä kiinni silloinkin, kun inha diktaattori luo painetta rajoillemme. Sanonpa sen nyt kuitenkin: ihmisoikeudet kuuluvat kaikille, ja jokaisen ihmisvelvollisuus on puolustaa muiden ihmisoikeuksia.

Kaksi toimivaa, vaikkakin hidasta keinoa lisätä vapautta ovat rauhanpolitiikka ja kestävän kehityksen politiikka. Kun inhimillinen hätä lievittyy, pakkorakoa ei synny. Ei ole pakko lähteä henkensä kaupalla merelle.

Rauha ja kestävä kehitys eivät ole utopiaa, vaan realismia. Suomen menestystarina ryysyistä rikkauksiin on tästä vain yksi esimerkki. Myös YK:n saavutukset ovat valtavia: vuosituhattavoitteiden mukaisesti vuodesta 1999 vuoteen 2015 äärimmäinen köyhyys puolittui maailmassa, ja yli kaksi miljardia ihmistä sai puhdasta juomavettä. Vapaa maailma voi voittaa.

Kirjoittaja on kirjailija.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide