Kansainvälisen adoption prosessiin liittyy paljon epävarmuustekijöitä - Mielipide | HS.fi

Kansainvälisen adoption prosessiin liittyy paljon epävarmuustekijöitä

Pandemia on globaali ilmiö, joka on vaikuttanut adoptioprosessien ennakoitavuuteen.

5.12.2021 2:00

Nimimerkki Pettynyt hakija kirjoitti (HS Mielipide 2.12.) adoptioprosessistaan, joka päättyi siihen, ettei lasta tullutkaan pariskunnan toisen osapuolen täytettyä 50 vuotta, joka on Suomen adoptiolain mukainen yläikäraja.

Hakijan pettymys on hyvin ymmärrettävää, kun takana on monta odotuksen vuotta.

Kansainvälisen adoption prosessiin liittyy paljon epävarmuustekijöitä sen kaikissa vaiheissa. Kohdemaiden tilanteet voivat muuttua hyvinkin nopeasti, emmekä voi tietää etukäteen vapautuuko seuraavien vuosien aikana adoptioon lasta, jonka tarpeet kohtaisivat juuri tietyn perheen valmiudet ja toiveet.

Prosessin aikana voi ilmetä yllättäviä hidastavia tekijöitä, kuten muutokset kohdemaan lastensuojelun tarpeissa tai koronapandemia viime vuoden keväästä alkaen. Pandemia on globaali ilmiö, joka on vaikuttanut adoptioprosessien ennakoitavuuteen. Adoptiotyö kohdemaissa on merkittävästi hidastunut tiukkojen sulkutilanteiden myötä, sillä adoptiotyö on osa lastensuojelua, joka vaatii kohtaamisia ja viranomaistyötä. Juridisen prosessin vaatimaa työtä ei voi kuitenkaan oikoa koronan vuoksi, vaan kaikki vaiheet on tehtävä yhtä huolella kuin muulloinkin.

Tiedotamme hakijoille kohdemaiden tilanteesta aina sen hetkisten tietojemme mukaisesti ja pyrimme siihen, että asiakkaillamme on mahdollisimman realistinen käsitys prosesseista ja mahdollisesta odotuksen aikahaarukasta.

Avoimuuden vaatimukset ovat myös ymmärrettäviä. Nykyisin adoptiotoiminta on kuitenkin hyvin räätälöityä ja lähtee adoptoitavan lapsen yksilöllisistä tarpeista eli prosesseissa ei ole selkeää jonojärjestelmää. Tämä vaikeuttaa odotusajan arviointia. Ja koska kyseessä on lastensuojelun prosessi, koskee kansainvälisesti adoptoitavia lapsia samanlainen yksityisyyden suoja kuin suomalaisia lapsia.

Suomalaisten adoptiopalvelunantajien toimiluvat myöntää ja työtä valvoo Suomen adoptiolautakunta, joka on Haagin sopimuksen mukainen adoptioasioiden keskusviranomainen. Kansainvälisten sopimusten mukaan kohdemaan viranomaiset tekevät aina lopullisen päätöksen sekä hakijoiden hyväksymisestä että lapsen nimeämisestä.

Kaikesta tästä huolimatta suurin osa adoptioprosesseista päättyy onnellisesti, sijoitusta tarvitseva lapsi saa pysyvän perheen ja adoptionhakijat saavat kauan kaipaamansa lapsen. Tätä myös me palvelunantajat toivomme.

Anja Ojuva

toiminnanjohtaja, Interpedia ry

Kristiina Mattinen

aluetoiminnan johtaja, Pelastakaa Lapset ry

Katja Niemelä

perheoikeudellisten asioiden päällikkö, Helsingin kaupunki

Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, jotka HS:n toimitus on valinnut ja toimittanut. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide