Kestävyyden tiedekasvatusta tarvitaan varhaiskasvatuksesta korkeakouluihin - Mielipide | HS.fi

Kestävyyden tiedekasvatusta tarvitaan varhaiskasvatuksesta korkeakouluihin

Tutkimuksen mukaan nuoret haluavat tulla kuulluiksi ja kuulla ratkaisuista sekä eettisistä ja moraalisista kysymyksistä.

2.1. 2:00

Globaaleihin kestävyyshaasteisiin löydetään ratkaisuja luovan ajattelun ja yli tiederajojen sekä yhteiskunnan eri toimijoiden kanssa tapahtuvan yhteistyön kautta varhaiskasvatuksesta korkeakouluihin. Kestävyystieteellisellä ajattelulla ja yhteisöllisyydellä on entistä tärkeämpi merkitys koulutuksessa hyvää ja kestävää tulevaisuutta rakennettaessa.

Lasten ja nuorten tulevaisuuden tekijöiden kuuleminen, heidän luovan ajattelunsa edistäminen ja mukaan ottaminen opetuksen suunnittelusta lähtien on motivoivaa. Heillä on tärkeitä kysymyksiä, ideoita, tahtoa ja osaamista sekä luovuutta mielekkään kestävyyden koulutuksen suunnitteluun ja toteutukseen. Käyttämällä monipuolisia ja osallistavia opetusmenetelmiä me opettajat kohtaamme monia heistä.

Luovaa kestävän kehityksen ajattelua on syytä oppia ja opettaa. Tutkimuksen mukaan nuoret haluavat tulla kuulluiksi ja kuulla ratkaisuista sekä eettisistä ja moraalisista kysymyksistä.

Uudet tulevaisuusratkaisut syntyvät yhteisöllisesti ja eri tieteiden, teknologian ja taiteiden rajapinnoilla. Tulevaisuuden tekijöiden, tutkijoiden ja yhteiskunnan asiantuntijoiden on syytä paneutua kestävään tulevaisuuteen. Moni nuorista on huolissaan tulevaisuudesta – erityisesti siitä, että kestävän kehityksen tavoitteita ei onnistutakaan toteuttamaan. Tarvitaan osallistavaa ja yhteisöllistä tiedekasvatusta ja tiedeviestintää – uusia opiskelijakeskeisiä, luovia avauksia ja toimintamalleja koulutukseen sekä niiden tutkimusta.

Luova tieteellinen ja kestävyyttä korostava ajattelu on syytä saada tutuksi kaikille – myös lapsille ja nuorille. Tieteen luovaan luonteeseen ja prosesseihin sekä ratkaisuihin tutustuminen vuorovaikutuksessa luo uskoa ja toivoa kestävään tulevaisuuteen. Nuoret haluavat tietää enemmän siitä, miten kestävyystiedettä tutkitaan ja mitä mahdollisuuksia se tuo, sekä tutustua tutkijoihin.

Opimme myös vuorovaikutuksessa toisiltamme ja rakennamme kestävää tulevaisuutta yhdessä. Tulevaisuuden tieteilijöiden kysymysten ja äänen kuuleminen sekä yhteistyö yli tiederajojen koulutuksessa eri asteilla on entistä tärkeämpää.

Suomessa on laadittu tutkimuksen, kehittämisen ja innovaatioiden tiekartta, joka korostaa kilpailukykyä ja hyvinvointia. Tavoiteltu toiminnan kasvu edellyttää kansallista osaamis- ja koulutustason nousua. Tämä haastaa koulutusjärjestelmän varhaiskasvatuksesta korkeakouluihin. Tutkintoon johtavan koulutuksen lisäksi tarvitaan monimuotoiset jatkuvan oppimisen mahdollisuudet koko väestölle. Osaamis- ja koulutustason nosto on maassamme erittäin tärkeää. Tiedekasvatuksen edistäminen on osa tiekartan tavoitteita.

Monialaisella, oppijakeskeisellä kestävän kehityksen tiedekasvatuksella ja sen tutkimusperustaisuudella on tärkeä asema kaikilla kouluasteilla, opettajankoulutuksessa ja myös koulun ulkopuolisessa toiminnassa, esimerkiksi tiedekerhoissa, kohti kestäviä ratkaisuja. Taitavien ja motivoivien opettajien asema on keskeinen. Tiede ja kestävä kehitys kuuluvat kaikille Helsingin yliopiston strategian mukaisesti.

Maija Aksela

tiedekasvatuksen professori

Jari Niemelä

kaupunkiekologian professori

Helsingin yliopisto

Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide