Myös saamelaisia vietiin Euroopan ihmisnäyttelyihin - Mielipide | HS.fi

Myös saamelaisia vietiin Euroopan ihmisnäyttelyihin

Vieraiden kansojen eksoottisia ihmisiä esiteltiin myös Suomessa. Lisäksi saamelaiset kiersivät poroineen Euroopan ihmisnäyttelyissä, mutta myös omasta halustaan.

8.12.2021 2:00 | Päivitetty 8.12.2021 8:12

Viime sunnuntaina kirjoitin kolumnissani Brysselin Afrikka-museon Human Zoos -näyttelystä, jossa kerrotaan Eurooppaa 1800- ja 1900-luvuilla kiertäneistä kaukaisten kansojen näytöksistä. Näyttelyssä listattiin paikkoja, joissa näytöksiä oli järjestetty, eikä joukossa ollut suomalaisia kaupunkeja.

Lukijat ovat täydentäneet tarinaa. Erilaisia esityksiä nähtiin 1800-luvun lopulla ainakin Viipurissa ja Helsingissä, jossa kiersivät esimerkiksi Doc Carverin ja Texas Jackin villin lännen show’t karjapaimenineen ja intiaaneineen. Myös omia muistoja on esimerkiksi Turussa ja Loimaan savimarkkinoilla 1950- ja 1960-luvuilla häkeissä murisseista mustista miehistä.

Suomestakin on esiintyjiä haettu. Tutkija Veli-Pekka Lehtola kertoi artikkelissaan 17 saamelaisesta, jotka värvättiin esiintymään poroineen Saksaan vuonna 1910.

Näitä ”saamelaiskaravaaneja” oli järjestetty 1800-luvun puolivälistä alkaen ympäri Eurooppaa, mutta suurin osa esiintyjistä oli tullut Norjasta ja Ruotsista. Esityksiä pidettiin noloina jo omana aikanaan. Perä-Pohjolainen-lehti raportoi, että ”näitä pohjanperän asukkaita wiedään jonkunmoiseksi näyttelytawaraksi” Saksaan.

Näyttely-yleisöä houkutteli paitsi uteliaisuus myös ajan rotuajattelu. Vieraat kansat esitettiin paitsi outoina ja jännittävinä myös kehittymättöminä ellei jopa parantumattoman villeinä. Siihen nähden on kiinnostavaa, että Lehtola katsoo asioita myös saamelaisten itsensä näkökulmasta.

Saamelaiset eivät Lehtolan mukaan olleet avuttomia hyväksikäytön uhreja, vaan he lähtivät matkaan ansaitsemaan rahaa ja näkemään maailmaa. Saamelaiset toimivat siis kuin näyttelijät, jotka esittivät työpäivän ajan ”villejä saamelaisia” ja lähtivät sen jälkeen turisteina kaupungille.

Asetelmia sekoittaa sekin, että ajan rotuopeissa myös suomalaisia pidettiin usein mongoleina. Kun Euroopassa katseltiin ihmisiä sirkuksissa, ruotsalaiset kävivät vuonna 1873 kaivamassa Pälkäneeltä noin 150 pääkalloa antropologisiin kokoelmiinsa. Nyt luita yritetään saada takaisin Suomeen.

Mitä siis ajatella: Oltiinko Suomessa hyväksikäyttäjiä vai uhreja? Varmaan eri aikoina ja eri tilanteissa molempia. Se on saanut jotkut ajattelemaan, että suomalaiset voivat jäädä sivuun rasismikeskustelusta, vaikka oikea johtopäätös on tietysti päinvastainen.

Juuri suomalaisten tulee torjua rasismi, koska meidän jos keiden pitäisi tietää, mitä rasismi on: tietämättömyyttä ja ihmisvihaa – ihmiskunnan yhteinen vihollinen.

Kirjoittaja on pääkirjoitus- ja mielipidetoimituksen esihenkilö.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide