Pian pari vuotta jatkunut etätyöbuumi on tuonut muassaan monta hyvää asiaa. Isoin plussa on varmastikin jokapäiväisten työmatkojen jääminen pois, mikä on saattanut tuoda hyödylliseen käyttöön parikin lisätuntia vuorokaudessa.
Monet etätyöläiset ovat käyttänet työmatkoista vapautunutta aikaa pidempiin yöuniin: Työterveyslaitoksen tuoreen tutkimuksen mukaan lähes kaikki asiantuntijatyötä tekevät ovat nukkuneet etätyöhön siirtymisen jälkeen yhtä hyvin tai jopa paremmin kuin ennen.
Kaikki ei ole kuitenkaan ollut pelkkää auvoa. Minkä unessa on voittanut, sen jossain muussa on hävinnyt. Miinuspuolelle kallistuvat ainakin lounastauot. Kotikonttorilla lounaat kutistuvat helposti muutaman minuutin mikroaterioiksi, joiden aikana toisessa kädessä on haarukka ja toisessa kännykkä.
Suomalaiseen kulttuuriin kuuluu vahva joukkoruokailun perinne. Meidät on päiväkodista lähtien opetettu yhteisiin ruokailuihin: läpi kouluvuosien ja varusmiespalveluksen aina työnantajan subventoimiin työpaikkaruokailuihin.
Tilastokeskuksen ajankäyttötutkimuksen mukaan lounasaika on päivän sosiaalisin vapaamuotoinen hetki. Lounaalla peräti puolet suomalaisista ruokailee tuttavien seurassa.
Joukkoruokailulla on vahva sosiaalinen merkitys. Yhteisen lounaspaikan valinta, lähteminen porukalla syömään ja asioiden vapaamuotoinen pallottelu lounaspöydässä saattavat avata ajatuslukkoja ja antaa lisäpotkua loppupäivän tekemisiin tai jopa elämään. Yhteiset lounaat ovat myös omiaan hitsaamaan työporukan yhteishenkeä.
Etätöissä tulee helposti syöneeksi huonommin kuin työpaikan henkilöstöravintolassa. Yksin syöminen on suorittamista ja pahimmillaan terveysriski.
Kotona tulee yleensä syötyä yksipuolisemmin kuin työpaikan lounastauolla. Ei ole lainkaan sattumaa, missä järjestyksessä aterian ainekset ovat tarjolla henkilöstöravintoloiden linjastoilla. Kun salaatit ja raasteet on ensin asetellut lautaselle, jää pääruoalle vähemmän tilaa. Kohtuullinen annoskoko ja aterian keveys ovat hyväksi sekä lounaan jälkeiselle työvireydelle että terveydelle.
Sitä paitsi etätöissä ollessa lounasannos katoaa suuhun muutamassa minuutissa. Kun ruokaa ei ehdi aterioidessa sulatella, sitä tulee helposti syöneeksi liikaa.
Melkein voisi kuvitella, että kaipaan kollegoitani.
Kirjoittaja on HS:n hallintopäällikkö