Mielenterveysavun viivästyminen johtaa ongelmien kasautumiseen - Mielipide | HS.fi

Mielenterveysavun viivästyminen johtaa ongelmien kasautumiseen

Kun mielenterveyspalvelut sakkaavat, monet sairastuneita kannattelevat läheiset ovat ajautuneet jaksamisensa äärirajoille tai sairastuneet jo itse.

7.1. 2:00

Perheenjäsenen tai muun läheisen psyykkinen sairaus kuormittaa. Kun sairastunut ei saa apua ajoissa, ympärivuorokautinen hoito- ja valvontavastuu on läheisillä. Raskas elämäntilanne vaikuttaa voimakkaasti heidän hyvinvointiinsa: normaalioloissakin noin puolella (46 prosenttia) mielenterveysomaisista on suuri riski uupua tai masentua itse. Yhteiskuntaa ravistellut koronavirusaika on kärjistänyt tilannetta entisestään.

Tavallisen arjen muutos on tuntunut erityisen voimakkaasti jo valmiiksi heikoimmassa asemassa olevien kuten psyykkisesti sairastuneiden ja heidän läheistensä keskuudessa. Psyykkisesti sairastuneet voivat yhä huonommin, kun asianmukaista apua ei ole riittävästi tarjolla. Kun mielenterveyspalvelut sakkaavat, monet sairastuneita kannattelevat läheiset ovat ajautuneet jaksamisensa äärirajoille tai sairastuneet jo itse.

Monille vaativassa läheistilanteessa eläville omasta hyvinvoinnista huolehtiminen, hengähdystaukojen ottaminen tai palautuminen oli jo aiemmin hankalaa, nyt lähes mahdotonta. Räjähdysmäisesti kasvanut hoitovaje ja huutava pula sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisista on johtanut siihen, että läheiset joutuvat huolehtimaan asioista, jotka kuuluisivat ammattilaisille. Mielenterveysomaisten keskusliiton kyselyn (2021) mukaan jopa 71 prosenttia vastaajista koki, että heidän vastuunsa sairastuneen läheisen hoidosta on kasvanut.

Vaikka läheiset ovat tärkeä ja luonnollinen tukiverkko sairastuneelle, he eivät ole mielenterveystyön ammattilaisia. On kohtuutonta vaatia, että arjesta, työstä, perheestä ja itsestä huolehtimisen lisäksi joutuu ottamaan vastuun myös sairastuneen hoidosta. Valitettavasti tämä on arkipäivää monelle.

Kun henkilöllä murtuu jalka, hän pääsee nopeasti hoitoon. Mielenterveysongelman kanssa lääkäriin pääsy kestää kuukausia. Tilanne on kestämätön. Jokaiselle sairastuneelle tulee taata oikea-aikainen hoitokontakti, jossa myös omaisia kuullaan ja koko perhe huomioidaan.

Valtaosa mielenterveyden palvelukysynnästä kohdistuu terveydenhuollon perustasolle. Sosiaali- ja terveyspalveluihin pitää saada lisää mielenterveysosaamista sekä osaamista vaativan läheistilanteen tunnistamisesta, tukemisesta ja ohjaamisesta läheisille suunnatun tuen piiriin. Jos emme pidä huolta myös mielenterveysomaisten jaksamisesta ja tuesta, hoidossa on sairastuneen lisäksi omainen.

Kun mielenterveysapua ei saa ajoissa, ongelmat kasautuvat, kroonistuvat ja aiheuttavat inhimillistä kärsimystä monelle. Nopea ja helposti saatavilla oleva apu ehkäisee mielenterveyden häiriöiden pahentumista ja uusien ongelmien syntymistä. Oikea-aikaiset, matalan kynnyksen palvelut vähentävät ennen kaikkea niin sairastuneen kuin hänen läheistensäkin inhimillistä kärsimystä ja säästävät pitkällä aikavälillä myös rahaa.

Nyt on aika toimia. Aluevaalit ovat mahdollisuus vaikuttaa mielenterveyspalveluiden tulevaisuuteen. Mielenterveyspalvelut on mitoitettava sen mukaan, mitä sairastuneen hoito vaatii, ja myös sairastuneiden läheisille on tarjottava tukea.

Pia Hytönen

toiminnanjohtaja, Mielenterveysomaisten keskusliitto – FinFami

Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide