Yliopiston perusopetuksessa kansalliskielet ovat arvokkaita - Mielipide | HS.fi

Yliopiston perusopetuksessa kansalliskielet ovat arvokkaita

Vakituiselta opetushenkilökunnalta tulisi edellyttää aidosti riittävää kotimaisten kielten taitoa, ainakin yliopiston perusopetuksessa.

31.12.2021 2:00

Jani Koskinen käsitteli valtioneuvoston uutta kansalliskielistrategiaa ja siellä esitettyjä riittämättömiä toimia (HS Mielipide 13.12.). Strategiassa pyritään nostamaan kansalliskielten profiileja tilanteessa, jossa englanti saa yhä enemmän valtaa. Korkeakouluille jopa ”suositellaan” vahvistamaan kansalliskielten asemaa opetuksen ja tutkimuksen kielinä.

Olen seurannut hämmentyneenä viimeaikaista yliopiston sisäistä kielipolitiikkaa. Yliopistossa englanti vain voimistuu ja kukoistaa. Ymmärrän varsin hyvin, että kansainvälisyys on tärkeä trendi, joka vahvistaa kilpailukykyä ja nostaa yliopistoa kohti maailmanluokkaa. Mutta todellisuudessa perusopetuksessa ja myös tutkimuksessa juuri kansalliskielet ovat arvokkaita ja korvaamattomia. Miten muuten kuvaamme uusia innovaatioita kansallisesti – englanniksiko?

Olen vahvasti samaa mieltä Koskisen kanssa siitä, että kansalliskielet pitää määritellä ensisijaisiksi kieliksi englantiin nähden. Mielestäni vakituiselta opetushenkilökunnalta tulisi edellyttää aidosti riittävää kotimaisten kielten taitoa, ainakin yliopiston perusopetuksessa.

Olga Nenonen

filosofian tohtori, yliopisto-opettaja

Tampereen yliopisto

Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide