Tulevia energiaratkaisuja pitää tarkastella kriittisesti - Mielipide | HS.fi

Tulevia energiaratkaisuja pitää tarkastella kriittisesti

Euroopan talouskomission raportti ydinvoimasta ei ole ongelmaton. Siinä käytetyt olettamukset ja lähdeaineisto vaikuttavat analyysien johtopäätöksiin.

16.12.2021 2:00

Pääkirjoituksessa (HS 14.12.) todettiin, että ydinvoiman ilmastolle tuottama rasite suhteessa tuotettuun energiaan ei ole suuri. Kirjoitus viittasi YK:n alaisen Euroopan talouskomission arvioon, että ydinvoima on monessa mittauksessa parempi vaihtoehto kuin tuuli- tai aurinkoenergia. Lisäksi todettiin, että uusiutuvan energiantuotannon epätasaisuuden vuoksi esimerkiksi voimaloiden rakentamisvaiheen rasitteet korostuvat.

YK:n Euroopan talouskomission raportti nostaa ydinvoiman selvästi muiden puhtaiden energialähteiden edelle toisin kuin monet muut kansainväliset arviot. Talouskomission raportti ei kuitenkaan ole ongelmaton. Siinä käytetyt olettamukset ja lähdeaineisto vaikuttavat analyysien johtopäätöksiin.

Esimerkiksi itse ydinvoimalan rakentaminen aiheuttaa noin 15 prosenttia sen elinkaaren aikaisista kasvihuonekaasupäästöistä. Rakennusmateriaalien määrä on tärkeää. Talouskomissio on käyttänyt tarvittavan betonin määrässä keskiarvoa maailman ydinvoimaloista, jotka on rakennettu pääosin 30–40 vuotta sitten, jolloin turvallisuusmääräykset olivat aivan erilaiset kuin nyt. Jos käytettäisiin Olkiluoto 3 -reaktorin standardeja, olisi analyyseissä käytetyn betonin määrä moninkertainen – ja myös päästöt paljon korkeammat.

Tuulivoiman kohdalla raportti käyttää referenssinä jo vanhentunutta teknologiaa. Aurinkosähkön kohdalla käytetty hyötysuhde on nykyteknologiaa alempi, joka nostaa sen päästöjä samassa suhteessa.

Ydinvoiman kalleudesta ja viiveistä aiheutuvat vaikutukset, jotka näkyvät esimerkiksi Suomessa korkeampina päästöinä, eivät tule esille talouskomission raportissa. Talouskomissio sivuuttaa myös ydinvoiman perusongelmat kuten ydinvoiman kytkennän ydinaseiden leviämiseen, ydinjätteen varastoinnin ongelmat ja turvallisuusriskit.

Raportissa nostetaan uusi reaktoriteknologia kuten pienreaktorit tulevaisuuden ratkaisumalliksi. Tällaisia voitaisiin valmistaa halvalla parissa kolmessa vuodessa ja sijoittaa vaikka kaupunkeihin tai mökkikyliin. Suomalaisen ydinvoimaprosessin valossa, jossa monet viivästykset niin Olkiluodossa kuin Pyhäjoellakin johtuvat määräysten valvonnasta, tällaiset visiot edellyttäisivät valvonnan ja lupien höllentämistä.

Talouskomission näkemys uuden energiatekniikan mahdollisuuksista on vanhentunut. Se tarkastelee tuuli- ja aurinkoenergian epätasaisuutta nykyisen, vanhan energiajärjestelmän kautta. Sen sijaan modernissa ajattelussa tuulen ja auringon integrointi tehdään fiksusti esimerkiksi sähköistämällä lämmitystä ja liikennettä tai kulutusjoustojen kautta, jotka eivät edellytä suuria infrastruktuureja. Kansainvälinen energiajärjestö IEA arvioikin, että tuuli- ja aurinkoenergia voisivat tuottaa 70 prosenttia maailman sähköstä vuonna 2050 ja ydinvoimaa halvemmalla.

Kriittinen ajattelu on paikallaan, kun arvioimme erilaisten raporttien pohjalta kauaskantoisia ratkaisuja päästöjen vähentämiseksi.

Peter Lund

teknillisen fysiikan professori, Aalto-yliopisto

Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, jotka HS:n toimitus on valinnut ja toimittanut. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide