Pohjoismaiden väliltä pitäisi poistaa kaikki rajaesteet - Mielipide | HS.fi

Pohjoismaiden väliltä pitäisi poistaa kaikki rajaesteet

Järjestelmiä tulisi yhdenmukaistaa. Yhden Pohjoismaan viranomainen voisi hyvin hoitaa myös toisen Pohjoismaan viranomaistehtäviä.

22.12.2021 2:00

Pohjoismaiden pääministerit ovat asettaneet tavoitteeksi, että maiden pitää vuonna 2030 muodostaa maailman integroiduin alue. Tavoite rajaesteiden poistamisesta on kuitenkin osoittautunut vaikeaksi saavuttaa.

Pohjoismaiden neuvosto perustettiin vuonna 1952. Ajatus oli luoda yhteiset työmarkkinat ja harmonisoida lainsäädäntöä. Lakien erilaisuus ei saisi aiheuttaa ongelmia maasta toiseen siirryttäessä. Luotiin passiunioni ja yhteiset työmarkkinat ja taattiin sosiaaliturva maasta toiseen muutettaessa. Lainvalmistelun resursseja käytettiin lainsäädännön yhdenmukaistamiseen. Pohjoismaat olivatkin 1960-luvulla maailman integroiduin alue.

Harmonisoinnin into heikkeni 1980-luvulla. Euroopan unioni meni vauhdilla Pohjoismaiden ohi.

Pohjoismaat voisivat yhä yhdenmukaistaa lainsäädäntöä niillä alueilla, joilla EU:lla ei ole toimivaltaa. Valmisteluresurssit käytetään kuitenkin EU:n säädösten valmisteluun.

Pohjoismaiden välille syntyy koko ajan uusia rajaesteitä. EU:n direktiivejä pannaan voimaan eri maissa eri tavoin. Suurin ongelma on kuitenkin yhteiskunnan teknistyminen. Ennen viranomaisen kanssa asioitiin henkilökohtaisesti, nyt verkossa. Siksi vaaditaan henkilön tunnistautumista. Jos suomalaisella on eläketili Ruotsissa, mutta hänellä ei ole henkilönumeroa ja pankkitunnuksia Ruotsissa, sähköinen asiointi ei onnistu. Rajakunnissa viranomaiset tuntevat rajatyön ongelmat. Verkossa chat-neuvoja ei tunne asioita yhtä hyvin kuin rajatoimipisteen asiakasneuvoja.

Myös lainsäädäntö monimutkaistuu. Kansallisesti asetetaan yhä enemmän vaatimuksia, jotka poikkeavat ehdoista muissa maissa. Ihmisiä joutuu väliinputoajiksi.

Pohjoismaat ovat luoneet menetelmän ongelmien ratkaisemiseksi. Neuvontaa antavat Info Pohjola sekä rajaneuvontatoimipisteet. Jos ongelma ei ratkea, siitä raportoidaan Pohjoismaiden ministerineuvostolle. Ongelma täsmennetään ja siihen etsitään ratkaisumalleja.

Esteet kerätään rajaestetietokantaan. Niiden ratkaisemiseen ryhtyy rajaesteneuvosto. Siinä on jäsen jokaisesta Pohjoismaasta sekä Ahvenanmaan, Färsaarten ja Grönlannin itsehallintoalueilta. Jäsenen tehtävä on kotimaassaan viranomaisten kanssa neuvotellen ratkaista ongelma maan pohjoismaisen yhteistyöministerin tuella. Asia voidaan viedä tarvittaessa jopa pääministereille. Ongelmia ratkaistaan vuosittain tusinan verran.

Suuri šokki rajattomalle Pohjolalle oli pandemiakriisin aiheuttama rajojen sulkeminen. Tornion ja Haaparannan yhteiskaupungin keskelle kannettiin rajapuomit. Perheitä hajotettiin. Työnteko estettiin. Tapahtui jotain, mitä kukaan ei ollut kuvitellut voivan tapahtua. Luottamus pohjoismaiseen yhteistyöhön heikkeni. Ihmiset joutuivat kysymään, voiko enää asua ja työskennellä eri maissa.

Rajaesteiden ratkaisumekanismista oli kriisissä hyötyä. Usein viranomaiset osoittivat pyynnöstä joustoa nähtyään aiheutuvat ongelmat. Perheiden tapaamisen esteet kyettiin nopeasti purkamaan.

Nyt selvitetään, kuinka vastaavat tilanteet hoidetaan jatkossa paremmin. Ongelmia olivat rajoitusten sekavuus, niiden erilaisuus eri maiden välillä, kunkin maan tilanteen arvioiminen koko maan eikä raja-alueen tilanteen perusteella sekä syyllistävien uhkakuvien luominen. Vähimmäisvaatimus on, että vaadittavat dokumentit, kuten koronapassi, olisivat yhdenmukaisia. Naapurimaita pitää informoida ennen rajarajoituksia ja keskustella niiden sisällöstä. On opittu, mitä rajoituksia pitää pyrkiä välttämään.

Suomessa on lainvalmisteluohjeissa asetettu velvollisuus arvioida, aiheuttaako uusi lainsäädäntö pohjoismaisia rajaesteitä. Koska uusia ongelmia kuitenkin syntyy jatkuvasti, on tärkeää, että niitä kyetään myös ratkomaan.

Elämää helpottaisi merkittävästi, jos meillä olisi yhteinen pohjoismainen henkilöidentiteetti, yhteinen väestörekisteritiedosto ja sähköinen tunnistautuminen. Pohjoismaat ovat luottamusyhteiskuntia. Siksi yhden Pohjoismaan viranomainen voisi hyvin hoitaa myös toisen Pohjoismaan viranomaistehtäviä.

Kimmo Sasi

Kirjoittaja on Pohjoismaiden rajaesteneuvoston puheenjohtaja.

Vieraskynät ovat asiantuntijoiden puheenvuoroja, jotka HS:n toimitus on valinnut julkaistaviksi. Vieraskynissä esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajien omia näkemyksiä, eivät HS:n kannanottoja. Kirjoitusohjeet: www.hs.fi/vieraskyna/.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide